Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa

Kunnassa asuminen ei edellytä, että kunta olisi myös nuoren kotikuntalain mukainen asuinkunta. Riittää, että oleskelu kunnassa on sen luonteista, että se voidaan katsoa asumiseksi.

Tilapäisen suojelun turvin Suomessa olevia oppivelvollisuusikäisiä ukrainalaisia ei koske oppivelvollisuus, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa eivätkä he ole siten Suomessa vakinaisesti asuvia. Näin ollen heillä ei ole oikeutta niihin maksuttomiin materiaaleihin, välineisiin ja etuuksiin, joihin oppivelvolliset ovat oikeutettuja. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan tarjota opiskelijan opiskelukäyttöön maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet (esim. tietokoneen). 

Kotikunnan saaneita oppivelvollisuusikäisiä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia koskevat samat oikeudet ja etuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen kuin Suomen kansalaisiakin. 

Ammatilliseen koulutukseen otettujen opiskelijoiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjän valtionosuusrahoitukseen ei vaikuta opiskelijoiden kansalaisuus eikä opiskelijoiden kotikunta tai se, jos opiskelijoilla ei ole kotikuntaa Suomessa.

Tietoa opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta. Opinto-ohjausta antavat opinto-ohjaajien lisäksi ryhmänohjaaja ja opettajat. Ohjausta annetaan sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu opintoja, joilla vahvistetaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja osaa tehdä opiskeluaan ja uraansa koskevia valintoja. Opiskelijalle laaditaan heti opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), joka sisältää myös urasuunnitelman. Siihen kirjataan sovitut, ohjaukseen ja tukeen liittyvät asiat. HOKSia ja urasuunnitelmaa täydennetään opintojen edetessä.

Tutkintojen suorittamiskielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi, mutta ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös monikielisesti. Ammatillista koulutusta on tarjolla jonkin verran myös kokonaan englanninkielisenä. Tästä tarjonnasta löytyy tietoa Opintopolku.fi -sivustolta tai suoraan koulutuksen järjestäjiltä. 

Koulutusalat ja tutkinnot ovat erilaisia ja niissä tarvittavat kielitaitovaatimukset vaihtelevat. Kielitaitoa on mahdollisuus kehittää opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota alkuvaiheen opintoja esimerkiksi ukrainan, venäjän tai englannin kielillä, mikäli tarjolla on näitä kieliä hallitsevia opettajia tai ohjaajia. Tutkinto kuitenkin suoritetaan lopulta suomen tai ruotsin kielellä, eli näytöt suoritetaan ja todistukset annetaan tutkintokielellä. 

Maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada tarvittaessa suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -tukea tai hän voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin (OPVA). Opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa opiskelija voi vahvistaa esim. suomen kielen osaamistaan sekä matematiikan tai englannin perustaitoja. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voi olla joko yksittäisinä päivinä osana tutkintokoulutusta tai pidempänä yhtenäisinä jaksoina. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä.  Opiskelija voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan.

Opiskelijoilla on ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa oikeus opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko yhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Oppilaitoksen hyvinvointityötä koordinoi oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Kun sotaa pakeneva opiskelija saapuu oppilaitokseen, toimintavavoista on tärkeää sopia yhdessä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen kesken.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon ammatillisessa koulutuksessa.  Osa sotaa paenneista nuorista tarvitsee hyvinvointiinsa henkilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Opiskeluhuoltopalvelujen (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto) järjestämisestä opiskelijoille vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn opiskelijan suostumuksella. Aina oppilaitoksen opiskeluhuoltopalvelut eivät ole esimerkiksi traumatisoituneelle nuorelle riittävä aputuki ja silloin hänet ohjataan ulkopuolisen tuen kuten erikoissairaanhoidon piiriin. Myös lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä nuorta koskevassa asiassa ja jos huoli on akuutti, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita.

Olosuhteiden muuttuessa tuttujen opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt ovat vertaistuen muotoja, joita myös uusien tulijoiden kannattaa hyödyntää. Koska nuorten on hyvä liittyä mahdollisimman nopeasti osaksi oppilaitosyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja täytyy tukea tietoisesti.
 

Yliopistolain 37 §:n mukaan pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakoululain 25 §:ssä säädetään vastaavasti kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin. Tämän perusteella opiskelija voi Suomessa hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, jos hän on Ukrainassa suorittanut koulutuksen, joka oikeuttaa hakeutumaan vastaaviin korkeakouluopintoihin Ukrainassa. Ukrainalaisella todistuksella voi hakeutua korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin riippumatta siitä, onko opinnot suoritettu kotimaassa ennen Suomeen tuloa vai etäopintoina Suomeen tulon jälkeen.

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät opiskelijavalintojen kriteereistä ja esimerkiksi valintakokeen järjestämisestä.

Oppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Ukrainalaiset, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, eivät ole oppivelvollisia. Oppivelvollisuuslain 2 §:n 4 momentin mukaan oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen. Ukrainalainen, joka on alle 18-vuotias, mutta on ennen Suomeen tuloa suorittanut ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa vastaavan koulutuksen kotimaassaan, ei ole enää oppivelvollinen Suomessa.

Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön sivulla on linkkejä joihinkin ammatillisiin tutkintoihin liittyviin verkkomateriaaleihin ukrainan kielellä. Opetushallitus ei vastaa sivujen sisällöstä eikä seuraa niiden päivittymistä. 

31.5.2022 lisätty linkki UKK-vastaukseen

9.1.2023: päivitetty teksteihin tieto siitä, miten nuoren kotikunnan saaminen vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen. 

13.10.2023 Päivitetty teksteihin tieto korkeakouluopintoihin hakeutumisesta