Opetushallituksen tehtävät

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien laatiminen.
• Ammatillisten tutkintojen perusteiden valmistelun johtaminen ja tutkinnon perusteiden määrääminen tutkintorakenteeseen kuuluville tutkinnoille.
• Viraston toimialaa koskevien säädösten valmisteluun osallistuminen ja säädösten toimeenpanoon liittyvien määräysten, ohjeiden ja suositusten antaminen.
• Ennakointitiedon tuottaminen tulevaisuuden osaamis-, koulutus- ja tutkintotarpeista sekä tilastotiedon ja analyysien tuottaminen koulutuksen toteutumisesta ja kehittymisestä.
• Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen tukeminen mm. toimeenpanemalla kansainvälisyyttä edistäviä ohjelmia ja sopimuksia sekä tuottamalla kansainvälistymiseen liittyvää tietoa. Kansainvälisten ohjelmien ja hankkeiden toimeenpanossa noudatetaan Euroopan unionin ja muiden rahoittajien antamia sääntöjä ja ohjeita.
• Koulutuksen digitalisaation edistäminen, digitaalisten palveluiden kehittäminen ja opiskelijavalintojen valtakunnallinen toteuttaminen.
• Jatkokoulutuksen järjestäminen  opettajille sekä muulle koulutoimen henkilöstölle.
• Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen sekä kielitutkintoihin, auktorisoidun kääntäjän tutkintoihin ja oikeustulkkirekisteriin liittyvät tehtävät.
• Oppimateriaalien kustantaminen pienille kohderyhmille.
• Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruut ja tietopalvelut.

Lisäksi Opetushallituksen alaisena on kuusi valtionoppilaitosta, joiden tulosohjauksesta se vastaa. 
 

Eduskunta päättää opetustoimen lainsäädännöstä, rahoituksesta ja koulutuspolitiikan linjoista.

Valtioneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. Se valvoo kaikkea valtion budjettiin sidottua koulutustarjontaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

Keskeinen kansallinen toimija koulutuspolitiikan toimeenpanossa ja koulutuksen kehittämisessä on Opetushallitus.

Lupa- ja valvontavirasto edistää oppilaiden oikeusturvaa käsittelemällä valitukset, oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt sekä kantelut. Myös maakuntien liitot hoitavat alueellisia suunnittelu- ja kehittämistehtäviä kuntien valtuutuksella.

Monista asioista päättävät kuitenkin itse koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla.

Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta kaikille alueensa lapsille. Kunnat voivat järjestää myös muun asteen opetusta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjinä voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt (yksityiset) yhteisöt ja säätiöt. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimivat eräissä tapauksissa myös valtio ja valtion liikelaitokset. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla ja opetussuunnitelmien perusteilla. Jokaisella kunnalla on vähintään yksi kunnanvaltuuston valitsema koululautakunta tai vastaava toimielin.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia, korkeakoulun tutkimusta koskevia asioita hoitaa Suomen Akatemia.