Hallintopäätösprosessi: Tukea koskeva päätös tai päätös esiopetuksen poikkeavasta järjestämisestä

Opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa tai muuta laillista edustajaa ennen päätöksen tekemistä (Hallintolaki 34 §). Yhteishuoltotilanteissa molemmille huoltajille tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi. Hallintolain mukainen kuuleminen on osa päätöksentekoa, ja se on huoltajan oikeus, ei velvollisuus. Huoltajalla on siten oikeus jättää hänelle varattu tilaisuus kuulemiseen käyttämättä. Huoltajaa tulee pyrkiä tavoittelemaan kuultavaksi tarvittaessa eri tavoin. Kuulemisesta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä, sähköisesti viestinvälityspalvelun kautta (Suomi.fi -viesti) tai kunnassa käytössä olevaa asiointikanavaa käyttäen. Kirjallinen kutsu kuulemiseen tulee toimittaa asianosaisille hyvissä ajoin ennen kuulemista. Tapa, jolla huoltaja on pyritty kuulemaan, pitää pystyä todentamaan tarvittaessa jälkikäteen.

Huoltajien tulee tietää, mistä asiasta heitä kuullaan, ja mikä on kuulemiselle varattu määräaika. Kirjallisessa kutsussa kuulemiseen tulee käydä ilmi, että lapselle harkitaan nimetyn päätöksen tekemistä tai päivittämistä. Mikäli päätöksen tekemiseksi on hankittu selvitys, myös se tulee toimittaa huoltajille hyvissä ajoin ennen kuulemista ja varata heille tilaisuus lausua siitä. 
Hallintolaissa ei säädetä siitä, miten kuuleminen toteutetaan. Lähtökohtaisesti huoltajalle varataan mahdollisuus antaa selvityksensä kirjallisesti.  Huoltajalle voidaan myös varata mahdollisuus antaa selvitys suullisesti. Järjestäjät voivat itse päättää tarkemmin kuulemiseen liittyvästä menettelystä. Kuulemisen voi toteuttaa ja päätöksen valmistella eri henkilö kuin se, joka asian ratkaisee ja tekee kirjallisen hallintopäätöksen.

Huoltaja voi toimittaa selvityksen esitettyyn päätökseen liittyen kirjeenä, sähköpostin välityksellä tai kunnan käyttämän asiointikanavan välityksellä. Kirjallinen selvitys liitetään osaksi asiakirjoja.  Jos kuuleminen toteutetaan suullisesti, toteutuksesta vastaavan henkilön, kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan, on kirjattava lapsen ja huoltajan kuulemistilaisuudessa esille tuomat näkemykset hallintolain 42 §:n mukaisesti. Kyseisen säännöksen mukaan tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava esimerkiksi muistioon tai rekisteröitävä muulla tavoin. Suullinen kuuleminen voidaan toteuttaa sekä lähi- että etätapaamisena.  

Kuulemisen jälkeen kuulemisen toteuttajan on toimitettava sähköisesti tai paperilla kirjatut näkemykset päätöksentekijälle, jolloin tämä saa ne tietoonsa ja voi arvioida niiden merkityksen asiaa ratkaistessaan. Viranhaltija voi tehdä sekä myönteisen että kielteisen hallintopäätöksen. Hallintopäätös voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei anna kirjallista selvitystä, saavu ilmoitettuun kuulemistilaisuuteen tai ilmoittaa, ettei halua tulla kuulluksi päätöstä koskien.

Huoltaja saattaa kuulemisessa vastustaa esitettyä päätöstä. On tärkeää pyrkiä neuvottelemaan asiasta huoltajan kanssa niin, että päästäisiin yksimielisyyteen. Mikäli yksimielisyyttä päätöstä koskien ei synny, päätös tehdään kunnan hallintosäännön mukaisesti. Huoltajan vastustus ei estä päätöksen tekemistä. 

Jos huoltaja vaatii lapsikohtaisia tukitoimia tai muuta edellä mainittua oppivelvollisuuslain tai perusopetuslain mukaista päätöstä ja esiopetuksen järjestäjä on tästä eri mieltä, on asiasta tehtävä, huoltajan niin vaatiessa, kielteinen hallintopäätös. 

Mikäli lapsi on huostaanotettu, lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä saa tiedon, edustaako päätösvaltaa huostaanotetun lapsen asioista huoltaja vai hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Jos taas lapsi asuu kasvatusvanhempien kanssa, kunta voi päätöksentekijänä pyytää lapsen asioissa toimivilta kasvatusvanhemmilta tarvittaessa selvityksen heidän toimivaltuudestaan toimia lapsen asioissa. Jos kasvatusvanhemmille ei ole tätä vastuuta osoitettu, tulee tuesta päätettäessä kuulla lapsen huoltajat, jotta he voivat ilmaista näkemyksensä esitetystä päätöksestä. Hallintopäätös tulee osoittaa lapsen huoltajille, ellei toimivaltuuden osalta ole muuta päätetty.

Päätös lapselle annettavasta tuesta on aina perusteltava (Hallintolaki 45 §). Päätösperusteluihin on kirjattava kaikki sellaiset seikat, jotka ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Jos tuen tarvetta on arvioitu lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmassa, tästä asiakirjasta käy ilmi päätösperusteluiden kannalta keskeisimmät seikat. Huoltajille tulee antaa mahdollisuus tutustua myös mahdollisiin muihin selvityksiin, joita käytetään päätöksen perustelemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollosta saadut arviot lapsen tuen tarpeesta. Nämä arviot eivät kuitenkaan ole edellytys päätöksenteolle, sillä tuen saanti ei edellytä lääketieteellistä diagnoosia tai muuta terveydenhuollon tai sosiaalihuollon lausuntoa.

Tukea koskevassa päätöksessä päätetään yhdestä tai useammasta lapsikohtaisesta tukitoimesta tuen tarpeen arviointiin perustuen. Päätöksestä tulee käydä ilmi opetuksen järjestäjä eli esimerkiksi kunta, mutta esiopetuksen järjestämispaikkaa, kuten päiväkotia päätöksessä ei ole tarpeen mainita. 

Päätettävät asiat on kirjattava riittävän konkreettisesti, jotta päätöksen saaja ymmärtää, mistä tukitoimesta tai tukitoimista on tosiasiallisesti päätetty.

Hallintolaki tai perusopetuslaki ei edellytä, että päätöksestä tulisi käydä ilmi, milloin lapselle on aloitettu kohdentamaan tarvittavia tukitoimia. Lapselle voidaan ja pitääkin kohdentaa tarvittavia lapsikohtaisia tukitoimia heti, kun tuen tarve havaitaan. Tarvittavien tukitoimien aloittamisella varmistetaan se, että lapsi saa tarvitsemansa tuen viivytyksettä.

Päätöksellä ei voida päättää lapsen sosiaali- ja terveyspalveluista, kuten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä.

Esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen tulee tehdä tarpeen mukaisesti erillinen hallintopäätös varhaiskasvatuslain mukaisesta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja varhaiskasvatuslain 15 c § mukaisista tukipalveluista.

Hallintopäätöksen tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjän hallinto- tai johtosäännössä määrätään viranhaltija, toimielimen tai muu taho, joka päätöksen tekee.

Esiopetus voidaan järjestää siten, että lapsella on esiopetuspaikka yhdessä paikassa, mutta hän osallistuu esiopetukseen myös toisessa paikassa esimerkiksi vuoroasumisen tilanteissa. Tämä järjestely on toiselle esiopetuksen järjestäjälle vapaaehtoista, sillä lapsella ei voi olla kahta virallista esiopetuspaikkaa. Kumpikin opetuksen järjestäjä vastaa hallintopäätösprosessista järjestämäänsä esiopetusta koskien, mutta yhteistyö on näissä tilanteissa suositeltavaa, jotta opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto välittyy opetuksen järjestäjien välillä lapsen edun mukaisesti.

Hallintopäätöksen tiedoksiannosta säädetään hallintolain luvuissa 9 ja 10. Kirjallinen päätös on lähetettävä asianosaiselle eli pääsääntöisesti huoltajille, jollei toimivaltuuden osalta ole muuta päätetty. Jos lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa, molemmille huoltajille lähetetään päätös. Kirjallinen päätös voidaan myös antaa huoltajille henkilökohtaisesti, mutta tällöin päätöksen antamisen yhteydessä tulee täyttää tiedoksiantotodistus. Päätökset annetaan tiedoksi sähköistä tiedoksiantotapaa käyttäen, jos huoltaja on ottanut käyttöön viestinvälityspalvelun alaikäisen lapsen puolesta.

Hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Täytäntöönpanolla ennen päätöksen lainvoimaa on keskeinen merkitys oikeusturvan kannalta. Hallintopäätöstä ei tehdä takautuvasti. On tärkeää, että hallintopäätöksestä käy selvästi ilmi päätöspäivämäärä, sillä siten tunnistetaan päätöksen tiedoksisaannin ajankohta.

Päätös on toistaiseksi voimassa. Siinä tapauksessa, että päätöksen määräaikaisuudelle on selkeä syy esimerkiksi apuvälineen määräaikaiseen käyttöön liittyen, päätös voi olla myös määräaikainen. Päätöksen voimassaololle ei ole määritelty minimiaikaa. Jos lapsi on esimerkiksi sijoitettu lastensuojelun toimesta toiseen kuntaan määräajalle, ja hän osallistuu sijoituskunnassa järjestettävään esiopetukseen, hallintopäätöksen tekee sijoituskunta määräaikaisena. Tuen tarpeen arvioinnin kannalta tarvittavien tietojen siirtäminen on sijoittajakunnan vastuulla, jotta lapselle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet.

Kun lapsi lopettaa esiopetuksessa tai muuttaa kunnasta toiseen, tukea koskeva päätös raukeaa automaattisesti, kun lapsen esiopetuksen järjestämispaikka irtisanotaan.

Perusopetuslain 41 § mukaisesti opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot esimerkiksi varhaiskasvatuksen järjestäjältä. 

Tiedonsiirrossa voidaan käyttää esimerkiksi hallintopäätöstä salassapitoa ja tietosuojaa koskevat ohjeet huomioiden. Tiedonsiirtoa koskevat käytännöt ovat paikallisesti päätettäviä asioita.

Tukea koskevaan päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje (Hallintolaki 46 §). Päätökseen saa hakea oikaisua Lupa- ja valvontavirastosta 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. 

Ylläoleva koskee myös seuraavia päätöksiä:

• Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta (oppivelvollisuuslaki 2 §) tai 1.8.2026 alkaen päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta (oppivelvollisuuslaki 2 §)
• Päätös erikoissairaanhoidossa potilaana olevan lapsen esiopetuksen järjestämisestä (perusopetuslaki 4 a §)
• Päätös esiopetuksen järjestämisestä poikkeavasti (perusopetuslaki 18 §)
• Päätös perusopetuksen aloituksen aikaistamisesta tai myöhentämisestä (perusopetuslaki 27 §)

Sen sijaan päätökseen muusta opetuspalvelusta ja päätökseen opetukseen osallistumisen edellyttämistä palveluista ja apuvälineistä liitetään valitusosoitus. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
 

Tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista arvioidaan esiopetuksessa tarpeen mukaan. Hallintopäätös muutetaan tai kumotaan, mikäli tuen tarve muuttuu lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman arvioinnin tai muun arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin yhteydessä saatetaan esimerkiksi huomata, että lapsen tuen tarpeeseen tulee vastata jollain uudella tukitoimella, ja tällöin hallintopäätös muutetaan siten, että kaikki tarvittavat tukitoimet sisältyvät päätökseen.

Aiemmin tehty hallintopäätös voidaan kumota siten, että uudessa päätöksessä todetaan, että kyseinen päätös kumoaa aiemmin tehdyn päätöksen. Uuteen päätökseen kirjataan ne asiat, joista tuen tarpeen arvioinnin mukaisesti on tarpeen päättää. Aiemman päätöksen kumoamisen ja päätöksen muuttamisen voi tehdä siten samalla päätösasiakirjalla. Sen lisäksi voi toki olla myös tilanne, että aiemmin tehty päätös tulee tuen tarpeen arvioinnin perusteella kumota, ja tarvetta uuden päätöksen tekemiselle ei ole. Tässäkin tilanteessa päätöksen kumoaminen tehdään hallintolain mukaisesti, eli huoltajat kuullaan päätöksen kumoamisesta, ja päätös perustellaan. Uutta hallintopäätöstä koskee muutoksenhakuoikeus samalla tavalla kuin aiemmin tehtyä päätöstä.

Lapsen siirtyessä esiopetukseen tuen tulisi muodostaa lapsen tarpeen mukainen jatkumo huolimatta siitä, että esiopetuksessa annettavasta tuesta säädetään perusopetuslaissa ja varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta säädetään varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatuksen tukea koskeva päätös ei ole voimassa esiopetuksessa, vaan tuen tarve arvioidaan ja tuki toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti lapsen aloittaessa esiopetuksen. Jos lapsi jatkaa esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatuksessa annettavaa tukea koskeva päätös pysyy voimassa niin kauan, kun päätöksessä päätettyihin asioihin ei tule muutosta.

Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista ja niiden vaikuttavuudesta hyödynnetään esiopetuksessa. Mikäli lapsella on ollut varhaiskasvatuksessa apuvälineitä, hän on saanut tulkitsemispalveluita, lapsikohtaista avustamispalvelua tai erityisopettajan opetusta säännöllisesti tai kokoaikaisesti ryhmäkooltaan pienemmässä ryhmässä, lapsen esiopetuksessa järjestettävien lapsikohtaisten tukitoimien tarve voidaan arvioida ja tuen toteuttaminen suunnitella lapsen siirtyessä esiopetukseen ilman ryhmäkohtaisten tukimuotojen antamista.

Mikäli lapsi on saanut lapsikohtaisia tukitoimia esiopetuksessa, tuen toteutumista ja vaikuttavuutta koskeva tieto otetaan huomioon lapsen siirtyessä perusopetukseen. Mikäli lapsella on esiopetuksessa ollut käytössä henkilökohtaisia apuvälineitä, hän on saanut lapsikohtaisia tulkitsemis- tai avustajapalveluita tai erityisopettajan opetusta säännöllisesti tai kokoaikaisesti pienryhmässä, tämä tulee huomioida lapsen siirtyessä perusopetukseen. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarve arvioidaan siirtymävaiheessa ja tuen toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Perusopetuksessa oppilaalle laaditaan tuen toteuttamista koskeva suunnitelma ja tehdään tukea koskeva päätös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 

Hallintopäätös arkistoidaan paikallisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Päätöstä tehtäessä on syytä huomioida, että tukea koskevan päätöksen perusteena oleviin lapsikohtaisen tuen tarpeen arviointia koskeviin kirjauksiin pitää pystyä palaamaan jälkikäteen, jos päätökseen haetaan oikaisua. Mahdolliset muut selvitykset, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta saadut arviot lapsen tuen tarpeesta tulee kirjata päätöksen perusteluihin riittävän tarkasti, ja arkistoida päätöksen liitteenä.

12.6.2026: Lisätty tiedot 

• siitä, että yhteishuoltotilanteissa molemmille huoltajille tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi.
• viestintäpalvelun käyttömahdollisuudesta huoltajan kuulemisesta ilmoittamisesta
• päätöksen sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuudesta.
• mahdollisten muiden selvitysten arkistoinnista päätöksen liitteenä.