Ohje järjestyssääntöjen laatimisesta

Oppilaiden perusoikeuksiin voidaan puuttua vain lain nojalla. Perusopetuslain 29 §:n 4 ja 5 momentin nojalla voidaan järjestyssäännöissä antaa koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistäviä määräyksiä. Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.

Perusopetuslain 29 §:n 4 momentin mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. Järjestyssäännöissä tulee 29 §:n 5 momentin mukaan määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.

Järjestyssääntöihin voidaan ottaa lakiin kirjattuja säännöksiä, esimerkiksi oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä kasvatuksellisista toimista, kurinpitokeinoista, turvaamistoimista ja muista seuraamuksista. Järjestyssäännöillä ei saa poiketa lainsäädännön ehdottomista säännöksistä. Järjestyssääntöjä laadittaessa tulee perusopetuslain 3 a §:n mukaisesti huomioida lapsen etu, mikä sisältää ennen kaikkea lapsen oikeuksien turvaamisen. Haluttaessa järjestyssäännöt voidaan kirjoittaa sitoumusmuotoon, mutta velvoittavien kohtien tulee käydä tekstistä selkeästi ilmi. Järjestyssääntöihin voi sisältyä myös viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääviä suosituksia, mutta järjestyssäännöistä tulee käydä ilmi, mitkä osat ovat lainsäädäntöön perustuvia velvoittavia säännöksiä ja määräyksiä, ja mitkä suosituksia.

Järjestyssääntöihin ei voida kirjata lakiin perustumattomia kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia. Järjestyssääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä ainoastaan perusopetuslain 35 – 36 i §:ssä, lukiolain 41-48 §:ssä sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85-93 §:ssä säädettyjä kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja tai muita lainsäädännön mukaisia seuraamuksia ja käyttää lainsäädännön mukaisia turvaamistoimia. Aikuisten perusopetukseen sovelletaan vain niitä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä pykäliä, jotka on mainittu perusopetuslain 46 §:n 1 momentissa. Suosituksen noudattamatta jättämisestä ei voi seurata kurinpidollisia toimia tai muita seuraamuksia, mutta niiden vastaiseen toimintaa voidaan puuttua pedagogisin keinoin.

Järjestyssäännöt sisältävät yleisiä koulussa noudatettavia sääntöjä. Rehtorin ja opettajan tulee puuttua lainsäädännön vastaiseen käyttäytymiseen, vaikkei järjestyssäännöissä asiasta määrättäisi.

Asiassa OKV/427/1/2011 oikeuskansleri totesi, että järjestyssäännöissä käsitellään usein muitakin kuin lain edellyttämiä asioita. Niissä saatetaan ohjata hyvän tavan mukaiseen käyttäytymiseen, antaa yleisiä elämänohjeita, viitata voimassaoleviin muihin sääntöihin. Tähän ei sinänsä ole estettä. Varsinaisten järjestyssääntöjen ja muun ohjeistuksen välisen eron tulee kuitenkin olla selvä niin, ettei lukijalle synny käsitystä, että muu ohjeistus olisi oikeudellisesti samanveroista kuin lain edellyttämät määräykset

Asiassa OKV/896/1/2013 ja OKV/1425/1/2014 oikeuskansleri totesi, että oppilaiden yleiset, kaikille kuuluvat perusoikeudet voivat olla jännitteessä heidän opetuksen saamiseen liittyvien oikeuksiensa kanssa. Perusoikeuksien ristiriitatilanteessa niitä joudutaan punnitsemaan keskenään. Harkinnassa on kysymys siitä, missä määrin yhtä tai useampaa perusoikeutta voidaan rajoittaa jonkin toisen tai toisten perusoikeuksien toteutumiseksi. Koska perus- ja ihmisoikeuksilla ei ole yleisellä tasolla ehdotonta etusijajärjestystä, niiden painoarvo voi vaihdella tapauskohtaisesti. Koulujen järjestyssääntöjä vahvistettaessa on harkittava, missä määrin oppilaille kuuluvia yleisiä perusoikeuksia voidaan rajoittaa, jotta myös heidän oikeutensa asianmukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön voidaan turvata. Mikäli järjestyssäännöillä kavennetaan oppilaiden perusoikeuksia koulun turvallisuuden tai työrauhan takaamiseksi, rajoitusten on täytettävä perusoikeuksien rajoittamisen yleiset edellytykset. Järjestyssäännöissä asetettujen rajoitusten tulee siten olla kyseisiin tavoitteisiin nähden järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa. Järjestyssäännöillä voidaan oppilaiden perusoikeuksia rajoittaa vain siinä määrin kuin turvallisuuden ja työrauhan toteuttaminen välttämättä vaatii.

Perusopetuslain järjestyssääntöjä, mobiililaitteiden käytön rajoituksia ja kurinpitokeinoja koskevia säännöksiä sovelletaan myös esiopetukseen. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavia säännöksiä esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta. Varhaiskasvatuksessa ei saa käyttää kurinpitokeinoja, vaan lasten epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan pedagogisin keinoin. Opetushallitus suosittelee lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden, että oppilaan käyttäytymiseen esiopetuksessa puututtaisiin lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin täydentävässä varhaiskasvatuksessa.

Perusopetuslain 29 §:n 4 momentin mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.

Lainkohdan 5 momentin mukaan opetuksen järjestäjän tulee määrätä järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppituntien aikana.

Järjestyssäännöissä määrätään puhelinten ja muiden mobiililaitteiden säilyttämisestä oppitunnin aikana opetuksen järjestäjän ennalta määritellyssä paikassa. Tällainen säilytyspaikka voi olla esimerkiksi oppilaan laukku, puhelinparkki, oppilaan lukollinen kaappi tai muu siihen soveltuva paikka, johon oppilaat velvoitettaisiin luovuttamaan mobiililaitteensa oppitunnin ajaksi.

Järjestyssäännöillä tulee myös määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Muulla kuin oppitunnilla tarkoitetaan mm. välituntia, ruokailua ja esimerkiksi siirtymisiä paikasta toiseen. Säilyttämisen osalta puhelimet tai muut mobiililaitteet voidaan määrätä järjestyssääntöjen nojalla säilytettäväksi esimerkiksi oppilaan laukussa, puhelinparkissa tai oppilaan lukollisessa kaapissa.

Mobiililaitteella tarkoitetaan kannettavaksi suunniteltua digitaalista laitetta, joka soveltuu tiedon tai median käsittelyyn tai langattoman tiedon siirtoon. Mobiililaite voi olla esimerkiksi puhelin, tabletti, kannettava tietokone tai puettava laite kuten kuulokkeet, kellopuhelin tai älykello.

Toisella asteella koulutuksen järjestäjä voi järjestyssäännöissä määrätä, että puhelimen tai muun mobiililaitteen häiritsevä käyttäminen opetuksen aikana on kiellettyä, ja että laitteet tulee pitää häiriöttömässä tilassa esimerkiksi opiskelijan laukussa tai taskussa. Lukiota, ammatillista koulutusta, TUVAkoulutusta, vapaan sivistystyön oppivelvollisille tarkoitetusta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä ei ole nimenomaisia säädöksiä puhelinten ja mobiililaitteiden kiellosta, käytöstä tai säilytyksestä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjä päättää, määrääkö se järjestyssäännöissään puhelimen ja muun mobiililaitteen käytöstä.

Lue järjestyssääntöohjetta yhdessä mobiililaiteoppaan kanssa.

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jonka oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. Myös järjestyssäännöt ovat lähtökohtaisesti voimassa vastaavan ajan. Säännöt ovat voimassa näin ollen oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella. Järjestyssääntöjä on noudatettava esimerkiksi luokkaretkillä, leirikouluissa ja työelämässä oppimisessa. Vain kouluajalla tapahtuneista järjestyssääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä kurinpitokeinoja.

Järjestyssääntöjen ajallinen soveltaminen opetuksen tai muun toiminnan alkamista edeltävään aikaan ja aikaan opetuksen tai muun toiminnan päättymisen jälkeen on osin tulkinnanvarainen. Järjestyssääntöjen piiriin kuuluvaan opetukselliseen aikaan voidaan Opetushallituksen tulkinnan mukaan katsoa kuitenkin sisältyvän myös noin välitunnin mittainen aika ennen oppilaan opetuksen tai muun toiminnan alkua ja vastaavasti oppilaan viimeisen oppitunnin tai muun toiminnan päätyttyä. Jos järjestyssääntöjen halutaan kattavan myös nämä ajankohdat, tästä tulee ottaa erillinen maininta järjestyssääntöihin. Järjestyssäännöt eivät koske oppilaan oleskelua koulun alueella muuna aikana, eikä koulumatkoja. Koulun tiloissa ja alueella voi olla muuna aikana voimassa muita sääntöjä ja määräyksiä, joita koulun tiloissa ja alueella oleskelevien tulee noudattaa.

Koulun alueen, erityisesti ulkoalueen rajojen, määritteleminen on tärkeää järjestyssääntöjen soveltamisen ohella myös esimerkiksi siksi, että oppilaita, myös täysi-ikäisiä, koskevan tupakointikiellon alueellinen laajuus määräytyy koulun alueen perusteella.

Perusopetuslaissa tai lukiolaissa ei ole säännöksiä asuntoloita varten laadittavista järjestyssäännöistä. Oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön voidaan kuitenkin tulkita koskevan myös aikaa, jonka oppilas on opetuksen järjestäjän osoittamassa maksuttomassa majoituksessa. Perusopetuksessa majoitetut oppilaat ovat velvollisia suorittamaan majoituspaikassa kohtuullisen määrän heille soveltuvia tehtäviä. Järjestyksen rikkominen asuntolassa voi johtaa kurinpitokeinojen käyttämiseen. Kun oppilaita koskeva sääntely ulottuu mainituilla tavoin myös asuntoloihin, voidaan pitää perusteltuna, että asuntoloita varten voidaan laatia omat järjestyssäännöt. Kun oppilaan oleskellessa asuntolassa kysymys on pääosin oppilaan vapaa-ajasta ja oppilaan huone kuuluu kotirauhan piiriin, eivät rajoitukset voi olla kuitenkaan yhtä pitkälle meneviä kuin opetuksessa tai siihen liittyvässä muussa toiminnassa.

Ammatillisen koulutuksen asuntolatoiminnasta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Lain 103 §:n mukaan koulutuksen järjestäjällä voi olla opiskelijoille tarkoitettu asuntola. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä asuntolaa varten järjestyssäännöt, joilla edistetään asumisympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöissä annetaan asuntolan turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Järjestyssäännöissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä vaarallisten esineiden ja aineiden käytöstä ja säilytyksestä. Näillä tarkoitetaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito on jossain muussa laissa kielletty tai joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai jotka erityisesti soveltuvat omaisuuden vahingoittamiseen. Määräyksiä voidaan antaa myös päihteiden käytön ja hallussapidon kieltämiseksi. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulutuksen järjestäjän asuntolassa olevan omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta asuntolan tiloissa ja sen alueella.

Vaikka koulun toimivaltaan ei kuulu oppilaiden käyttäytymisen kontrollointi koulumatkoilla tai oppilaan vapaa-ajalla, asuntoloita lukuun ottamatta, lainsäädäntö edellyttää, että perusopetuksen, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen rehtori tai opettaja ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niihin epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tässä yhteydessä huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle voidaan kertoa tapahtuneeseen osallistuneiden nimet.

Koulun kasvatustehtävään kuuluu lisäksi yleisesti oppilaiden ohjaaminen hyvään käytökseen, turvallisuuteen ja vastuullisuuteen koulumatkalla.

Järjestyssääntöjen laatiminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Opetuksen järjestäjä vastaa, että jokaiseen kouluun on hyväksytty järjestyssäännöt. Opetuksen järjestäjä päättää hallinto- tai johtosäännössään, mikä toimielin tai toimihenkilö hyväksyy järjestyssäännöt.

Koulun ja oppilaitoksen tulee olla psyykkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja digitaalisesti turvallinen paikka kaikille, jotka siellä opiskelevat tai tekevät työtä. Kaikkien koulun henkilöstön ja oppilaiden velvollisuutena on sitoutua turvallisen oppimisympäristön tavoitteeseen ja toimia omalta osaltaan kaikkia kohtaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti ja niin, ettei kiusaamista, syrjintää, häirintää tai väkivaltaa tapahdu. Turvallisuuden lähtökohtana on toimintakulttuuri, jossa on yhteisöllistä osaamista, rakenteita ja resursseja luoda hyvinvointia, kasvua ja oppimista tukevia toimintatapoja. Turvallisuutta on myös tietää, miten yhteisössä toimitaan silloin, jos ilmenee, ettei yhteisiin sääntöihin ja sovittuihin toimintatapoihin ole sitouduttu.

Järjestyssääntöjen tulee olla täsmällisiä, kielellisesti ymmärrettäviä ja helppolukuisia kaikille oppilaille ja muille kouluyhteisöön kuuluville ja huoltajille. Käytettävässä kielessä tulee huomioida oppilaiden ikä ja kehitystaso sekä esimerkiksi maahanmuuttotaustaiset oppilaat ja huoltajat. Järjestyssäännöistä tulee käydä ilmi niiden hyväksymispäivämäärä ja voimaantuloajankohta. Järjestyssäännöt ovat voimassa toistaiseksi, ellei niitä ole hyväksytty määräajaksi.

Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Perusopetuslain 47 a §:n, lukiolain 33 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 106 §:n perusteella kaikille oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua järjestyssääntöjen valmisteluun, mikä myös sitouttaa oppilaita sääntöihin ja tekee ne tunnetuiksi oppilaille. Ennen järjestyssääntöjen hyväksymistä tulee lisäksi kuulla koulun oppilaskuntaa. Järjestyssääntöjen laatiminen voi olla osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Oppilaiden lisäksi tulee osallistaa myös opettajat, muu henkilökunta ja huoltajat järjestyssääntöjen laatimiseen.

Opetuksen järjestäjä voi päättää, millä tavalla opettajien, oppilaiden, koulun muun henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen järjestyssääntöjen laadintaan toteutetaan. Osallistamisessa tulee huomioida oppilaiden ikätaso ja varmistaa, että käytetyt käsitteet ovat kaikille selviä, ymmärrettäviä, ikätasoisesti ilmaistuja ja niissä on otettu huomioon kielitietoinen lähestymistapa. On tärkeää, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, että järjestyssääntöjen tavoitteena on yhteisen turvallisuuden lisääminen. On hyvä varata riittävästi aikaa keskustella ja kommentoida, mistä asioista oman koulun järjestyssäännöissä olisi hyvä linjata ja miksi, jotta jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi. Maahanmuuttotaustaisten ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Tavoitteen ymmärtäminen lisää sitoutumista yhteisten toimintatapojen noudattamiseen. Sen lisäksi on tärkeää, että kaikille on selvää, mitkä ovat seuraukset, mikäli järjestyssääntöjä ei noudateta.

Järjestyssäännöillä ohjataan osaltaan myös koulun yhteisöllisten tavoitteiden saavuttamista. Turvallisuus rakentuu luottamuksesta sekä myönteisestä ja arvostavasta vuorovaikutuksesta. Järjestyssääntöjen laatimiseen osallistuminen ja osallistaminen on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Se tuo konkreettisesti esille sen, että hyvää ja turvallista koulua rakennetaan yhdessä ja sekä sääntöjen laatimisessa että niiden noudattamisessa jokaisella oppilaalla ja aikuisella on väliä. Osallistamisella pyritään siihen, että oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien näkemyksillä on aidosti merkitystä ja niiden perusteella myös muokataan koulun järjestyssääntöjä ja toimintakulttuuria. Järjestyssääntöjä ja niiden toimivuutta on tärkeää säännöllisesti arvioida.

Järjestyssääntöjen pohjalta opettaja voi yhdessä oppilaiden kanssa laatia luokka- tai ryhmäkohtaisia käytänteitä. Myös tässä työssä huoltajien on hyvä olla mukana.

Järjestyssäännöistä tulee tiedottaa ja ne tulee pitää ajan tasalla. Kaikkien oppilaiden, koulun ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilökunnan ja huoltajien on tärkeää tietää yhteisesti sovitut säännöt. Säännöt on käytävä säännöllisesti läpi esimerkiksi jokaisen lukuvuoden alussa sekä käsiteltävä aina uuden oppilaan ja työntekijän kanssa. Koulussa on säännöllisesti arvioitava, onko sääntöjä syytä päivittää. Päivittämistarpeen arvioinnissakin tulee kuulla koulun oppilaita, koulun henkilökuntaa ja huoltajia.

Tässä esitetään perusopetuksen osalta ohjeita ja esimerkkivirkkeitä järjestyssäännöiksi. Opetuksen järjestäjä voi käyttää esimerkkejä ja niiden yhteydessä esitettyjä vaihtoehtoja apuna laatiessaan omia järjestyssääntöjään. Opetuksen järjestäjät voivat määrätä ja antaa suosituksia muustakin kuin tässä mainituista asioista eivätkä kaikki mainitut kohdat ole välttämättömiä. Esimerkkejä suositellaan käytettäväksi yhdessä edellä olevan järjestyssääntöohjeen kanssa. 

Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n mukaan järjestyssäännöissä tulee antaa määräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä saa määritellä, mistä kaikista kohdista sisäisen järjestyksen, opiskelun esteettömän sujumisen, kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden edistämiseksi se tarkemmin määrää. 

Perusopetuslain 29 § velvoittaa opetuksen järjestäjät määräämään järjestyssäännöissä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppituntien aikana sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana muulloin kuin oppitunnilla. Perusopetuslain mukaan puhelimista ja muista mobiililaitteista määrääminen on pakollinen osa perusopetuksen järjestyssääntöjä. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjä saa päättää, määrääkö se järjestyssäännöissään puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä. 

Järjestyssäännöissä voidaan lisäksi antaa suosituksia esimerkiksi koulumatkoista, energiajuomien, virvoitusjuomien ja makeisten tuomisesta kouluun. Suositusten vastaisesta toiminnasta ei voi määrätä kurinpitokeinoja, mutta suositusten vastaiseen toimintaan voidaan puuttua pedagogisin keinoin. 

Esimerkkejä voidaan käyttää soveltuvin osin myös pohjana aikuisten perusopetuksen, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestyssääntöjä laadittaessa.

Opetuksen järjestäjän päättämä koulun nimi. 

• Järjestyssäännöt voidaan laatia yhteisesti useammallekin koululle. Säännöissä voidaan määritellä myös muuta opetuksen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä ja suosituksia (esimerkiksi retket ja leirikoulut).
• Järjestyssäännöissä voi olla eri määräyksiä ja suosituksia eri-ikäisille oppilaille. 

Esimerkkivirkkeet: 

• Nämä ovat _____ koulun järjestyssäännöt. tai
• Nämä ovat _____ kampuksella sijaitsevien ala- ja yläkoulujen yhteiset järjestyssäännöt.

Tässä voidaan 

• Todeta perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n mukaisesti järjestyssääntöjen tarkoitus edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
• Informoida lainsäädännön ja järjestyssääntöjen velvoittavuudesta.
• Määrätä ajallisesta (kouluaika) ja alueellisesta (koulun alue) soveltamisesta. Koulun alue voidaan määritellä sanallisesti tai liittämällä järjestyssääntöihin koulun alueen määrittelemä kartta.

Esimerkkivirkkeet: 

• Kouluaikaan sisältyy lukujärjestyksen mukainen koulupäivä, kouluruokailu, välitunnit sekä koulun järjestämät retket, leirikoulut, liikuntapäivät, juhlat ja muut tilaisuudet sekä välitunnin mittainen _____minuutin aika ennen ja jälkeen lukujärjestyksen mukaisen koulupäivän. Koulun pihalle voi saapua _____ minuuttia ennen koulupäivän alkua. Koulupäivän loputtua koulun pihalla voi olla _____ minuuttia.
• Koulualueena pidetään koulurakennuksia ja piha-alueita sekä muita tiloja ja paikkoja, joissa opetusta annetaan. Järjestyssääntöjen liitteenä on kartta koulun alueesta.

Tässä voidaan

• Todeta kaikkien oppilaiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen asema sekä oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
• Kirjata perustuslain 16 §:n mukaiset oppilaan sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet, perustuslain 6 §:n mukainen oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun, perustuslain 7 §:n oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä perustuslain 10 §:n mukainen oikeus yksityiselämän suojaan sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 28 ja 29 artiklan mukainen oikeus koulutukseen.
• Oppivelvollisuuslain 16 §:n mukainen oikeus maksuttomaan perus- ja toisen asteen opetukseen.
• Perusopetuslain 47 a §:n mukainen oppilaan oikeus osallisuuteen ja oppilaskuntatoimintaan.
• Korostaa perustuslain 6 §:n mukaisesti erilaisten oppijoiden tasavertaista asemaa sekä sukupuolten välisen tasa-arvon sekä kielellisten, kulttuurillisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumista.
• Kirjata oppilaan oikeus saada opetusta kaikkina koulun työpäivinä, oikeus perusopetuslain 4 a luvun mukaiseen oppimisen tukeen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaiseen opiskeluhuoltoon, perusopetuslain 31 §:n mukainen oikeus maksuttomaan ruokailuun jokaisena koulun työpäivänä, oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin tulkitsemis- ja avustajapalveluihin ja apuvälineisiin, perusopetuslain 32 §:n mukainen oikeus koulukuljetukseen, 33 §:n mukainen oikeus majoitukseen sekä 34 §:n mukainen oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon.
• Viitata kiusaamisen osalta oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laadittuun suunnitelmaan sekä koulussa mahdollisesti käytössä olevaan kiusaamista ja väkivaltaa koskevaan ohjelmaan tai toimintamalliin.

Esimerkkivirkkeet:

• Jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua turvallisesti opetukseen.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen ja ilmaista mielipiteensä.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus opiskeluhuoltoon ja oppimisen tukeen.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus maksuttomaan ateriaan.
• Jokaisella oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämiin tulkitsemis- ja avustajapalveluihin ja apuvälineisiin.
• Jokaisella oppilaalla oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon.
• Jokaisella oppilaalla on edellytysten täyttyessä oikeus koulukuljetukseen ja majoitukseen.

Oppilaan velvollisuudet

Tässä voidaan

• Kirjata perusopetuslain 26 §:n mukaisesti oppivelvollisuusikäisen oppilaan velvollisuus osallistua opetukseen, kunnes oppivelvollisuus on suoritettu.
• Kirjata perusopetuslain 35 §:n mukaisesti oppilaan velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.
• Kirjata perusopetuslain 35 §:n mukaisesti oppilaan velvollisuus osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty lupaa poissaoloon.
• Kirjata perusopetuslain 35 §:n mukaisesti oppilaan velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.
• Huomioida koulun henkilöstön ja oppilaiden yhteiset velvollisuudet yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen toimintakulttuurin ja opiskeluympäristön luomiseksi.

Esimerkkivirkkeet:

• Jokaisella oppilaalla on velvollisuus osallistua lukujärjestyksen mukaiseen opetukseen ja tehdä opettajan antamat tehtävät huolellisesti kouluajalla ja kotitehtävät vapaa-ajalla.
• Meidän koulussamme toimitaan oma ja toisten turvallisuus huomioiden ja opettajan ohjeita noudattaen.
• Jokainen henkilöstön jäsen ja oppilas käyttäytyy ystävällisesti, reilusti ja toisia kunnioittavasti kaikkia koulun oppilaita ja koulun henkilöstöä kohtaan.
• Jokainen oppilas ottaa toiset huomioon, käyttää asiallista kieltä ja noudattaa hyviä tapoja sekä antaa muille opiskelu- ja työskentelyrauhan.
• Toisia ei saa lyödä, potkia, haukkua tai sanoa ilkeitä asioita toisille.
• Meidän koulussamme kukaan ei kiusaa tai syrji toisia. Jos sinua kiusataan tai huomaat kiusaamista, kerro siitä aikuiselle koulussa, aikuinen voi olla opettaja, kouluavustaja, kouluvalmentaja, kuraattori tai rehtori.

Hyvä käytös

Tässä voidaan

• Todeta hyvien tapojen mukaisesta käyttäytymisestä, kuten toisten huomioon ottaminen, työ- ja opiskelurauhan edistäminen ja kunnioittaminen, tervehtiminen sekä ohjeiden noudattaminen.
• Todeta lähteiden käytöstä ja plagioinnin kiellosta.
• Todeta digitaalisten oppimateriaalien ml. sovellusten ja tekoälyn asianmukaisesta käytöstä opetuksessa.
• Todeta hyvien ruokailutapojen noudattamisesta.
• Todeta asiallisesta pukeutumisesta. Oppilas pukeutuu niin, että voi turvallisesti osallistua opetukseen. Opettaja voi antaa tarkemman ohjeistuksen, miten erilaisiin oppimistilanteisiin kuten liikunta- tai teknisen työn tunneille tulee pukeutua niin, että turvallisuus ja hygieniasyyt tulevat huomioiduksi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK 2948/2/08 todennut kategorisen lävistyskorukiellon laittomaksi, koska se loukkasi perusoikeutena suojattuja itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyden suojaa eli oikeutta määrätä vapaasti omasta kehostaan ja ulkonäöstään.

Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan OKV/427/1/2011 ottanut kantaa järjestyssääntöön, jonka mukaan koulussa ei saa pitää toisia loukkaavia vaatteita. Ratkaisun mukaan sääntö on asianmukainen muistuttaessaan esimerkiksi siitä, että paitojen tekstit eivät saa sisältää rikoslaissa kriminalisoitua kiihottamista kansanryhmää vastaan. Toisaalta tällöinkin joudutaan ottamaan huomioon sananvapautta koskevat säännökset. Tämän vuoksi ja muutoinkin kiellon tulisi olla yksilöidympi.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK/3345/2023 todennut, että järjestyssääntöihin kirjattu yleinen ohjaus käyttäytyä asiallisesti ja noudattaa koulun toimintaohjeita ei ollut siten täsmällinen ja tarkkarajaisesti määritelty, että pelkästään siitä olisi johdettavissa yleinen oikeus kieltää koulussa päähineen käyttö oppitunnilla Mikäli järjestyssäännöissä määrätään oppilaiden pukeutumisesta osana asianmukaista käyttäytymistä, tulee rajoitusten olla perusopetuslain tavoitteisiin nähden järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa. Sääntöjen tulee olla täsmällisiä, hyväksyttäviä ja suhteellisuusvaatimuksen mukaisia sekä oppilaille ymmärrettäviä.

• Määrätä sovituista ajoista kiinni pitämisestä ja täsmällisyydestä. Tässä tulee huomioida, että myöhässä saapuneen oppilaan pääsyä oppitunneille voidaan rajoittaa, mutta sitä ei voida kokonaan kieltää. Oppilaita tulee ohjeistaa, miten kouluun pääsee, jos ovet suljetaan koulupäivän alkaessa.
• Suositella, ettei kouluun tuoda muita kuin koulupäivän aikana tarvittavia tavaroita esimerkiksi leluja ilman opettajan lupaa. Näiden tavaroiden osalta voidaan määrätä niiden säilyttämisestä esimerkiksi laukussa ja niiden häiritsevään käyttöön oppitunneilla voidaan puuttua.

Esimerkkivirkkeet

• Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja, otetaan muut huomioon ja noudatetaan annettuja ohjeita.
• Oppilaan tulee pukeutua niin, että hän voi turvallisesti osallistua opetukseen. Opettaja antaa tarkemman ohjeistuksen, miten erilaisiin oppimistilanteisiin tulee pukeutua niin, että turvallisuus ja hygieniasyyt tulevat huomioiduksi.
• Oppilastöihin ei saa kopioida tekstiä tai kuvia luvatta lähdettä ilmaisematta.
• Oppitunneille tulee saapua ajoissa.
• Koulun ovi on koulupäivän alkaessa aamunavauksen ajan ____ minuuttia suljettu. Aamunavauksen jälkeen pääsee taas sisälle kouluun.
• Kouluun ei suositella tuotavaksi leluja tai muita tavaroita, joita ei tarvita koulupäivän aikana.
• Jos kouluun tuo leluja tai urheiluvälineitä, tulee niitä säilyttää repussa tai naulakossa ja niitä voi käyttää opettajan luvalla koulupäivän aikana.

Oleskelu ja liikkuminen

Tässä voidaan

• Määrätä välituntien viettopaikasta.
• Määrätä, että poistuminen koulun alueelta koulupäivän aikana ilman opetukseen liittyvää tai muuta perusteltua syytä, on kielletty.

Esimerkkivirkkeet:

• Oppilaan tulee viettää välitunnit välituntialueella ja noudattaa välituntivalvojan antamia ohjeita.
• Oppilas ei saa poistua koulualueelta koulupäivän aikana ilman opettajan tai muun koulun aikuisen lupaa.

Siisteydestä ja ympäristöstä huolehtiminen

Tässä voidaan

• Määrätä koulun omaisuudesta, oppimateriaaleista ja omista tavaroista huolehtimisesta sekä toisten omaisuuden kunnioittamisesta.
• Määrätä, että roskaaminen on kiellettyä ja edellyttää jälkien siivoamiseen.
• Määrätä oppilaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden puhdistamisesta tai järjestämisestä.

Esimerkkivirkkeet:

• Jokainen oppilas huolehtii omalta osaltaan ympäristöstä sekä koulun ja koulun pihan siisteydestä.
• Jokaisen oppilaan tulee pitää hyvää huolta koulun omaisuudesta ja oppimateriaaleista.
• Oppilaiden tulee riisua kengät ennen luokkahuoneeseen menemistä.
• Ulkovaatteet tulee säilyttää naulakossa.

Turvallisuus 

Tässä voidaan

• Suositella turvallisuuteen liittyvän vian tai puutteen ilmoittamista koulun henkilökuntaan kuuluvalle.
• Määrätä esimerkiksi polkupyörän, potkulaudan, mopon tai suksien säilyttämispaikasta.
• Todeta ja antaa ohjeita turvallista oppimisympäristöä edistävästä käyttäytymisestä välitunnilla.
• Mainita kameravalvonnasta koulun alueella.
• Suositella, miten koulumatkat kuljetaan.

Esimerkkivirkkeet:

• Turvallisuussyistä mopot, pyörät ja potkulaudat tulee jättää niille varatuille paikoille pihalle koulupäivän ajaksi.
• Koulu suosittelee, että 1. ja 2. luokan oppilaat eivät kulje koulumatkoja pyörällä ilman aikuista.
• Koulun pihalla ei saa heittää lumipalloja tai kiviä.
• Koulun käytävillä kuljetaan kävellen.

Tämä on perusopetuslain 29 §:n mukaan pakollinen osa järjestyssääntöjä.

• Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. Tämä tulee mainita järjestyssäännöissä eikä tästä saa poiketa, mutta tätä saa tarkentaa järjestyssäännöissä.
• Järjestyssäännöissä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunneilla.
• Järjestyssäännöissä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Välituntien, ruokailun ja muun opetuksettoman ajan osalta opetuksen järjestäjälle on annettu toimivalta määritellä käyttö ja säilytys järjestyssäännöissä. Muulla kuin oppitunnilla tarkoitetaan mm. välituntia, ruokailua ja esimerkiksi siirtymisiä paikasta toiseen.
• Säilyttämisen osalta puhelimet tai muut mobiililaitteet voidaan järjestyssääntöjen nojalla määrätä säilytettäväksi esimerkiksi oppilaan laukussa, puhelinparkissa tai oppilaan lukollisessa kaapissa.
• Mobiililaitteen välttämätön käyttö tulee aina sallia. Välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteydenottoa huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas on sairastunut. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Välttämätöntä käyttöä ei voi kieltää järjestyssäännöissä.

Lisäksi voidaan

• Määrätä erilaisten laitteiden kuten esimerkiksi puhelimien, tablettien, kannettavien tietokoneiden, kellopuhelimien, älykellojen ja kuulokkeiden säilyttämisestä.
• Määrätä laitteiden pitämisestä häiriöttömässä tilassa (ei ääntä tai värinää).

Esimerkkivirkkeet perusopetuksen oppitunti:

• Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimiseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppitunnin aikana puhelinparkissa.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppitunnin aikana oppilaan lukollisessa kaapissa.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppitunnin aikana oppilaan laukussa.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppitunnin aikana paikassa ____.
• Puhelimet säilytetään oppitunnilla paikassa ____, kellopuhelimet paikassa ____ ja tietokoneet paikassa ____.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet pidetään häiriöttömässä tilassa.
• Puhelimen ja muun mobiililaitteen saa hakea käyttöön oppitunnilla tilanteessa ____.
• Puhelinta ja muuta mobiililaitetta saa opettajan luvalla käyttää, jos oppilaalla on kiireellinen tarve oppitunnin aikana olla yhteydessä huoltajaan esimerkiksi oppilaan sairastumisen vuoksi. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa soittaa hätänumeroon.

Esimerkkivirkkeet perusopetuksen välitunnit ja muu opetukseton aika:

• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään puhelinparkissa välitunnin, ruokailun ja siirtymien aikana.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppilaan omassa lukollisessa kaapissa välitunnin, ruokailun ja siirtymien aikana.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään oppilaan laukussa välitunnin, ruokailun ja siirtymien aikana.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet säilytetään paikassa _____ välitunnin, ruokailun ja siirtymien aikana. Puhelimen ja muun mobiililaitteen saa hakea välitunnilla käyttöön tilanteessa ____.
• Puhelimet ja muut mobiililaitteet pidetään häiriöttömässä tilassa.
• Puhelimen käyttö on sallittua yhdellä klo ___-___välitunnilla.
• Ruokailussa, juhlissa tai muissa tilaisuuksissa puhelimen käyttö on kielletty.
• Puhelinta saa käyttää Wilman käyttöön, jos tarvitsee katsoa lukujärjestystä.
• Puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää toisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen ilman opettajan ja kuvattavan henkilön lupaa.
• Puhelinta ja muuta mobiililaitetta saa opettajan luvalla käyttää, jos oppilaalla on kiireellinen tarve koulupäivän aikana olla yhteydessä huoltajaan esimerkiksi oppilaan sairastumisen vuoksi. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa soittaa hätänumeroon.

Lue järjestyssääntöohjetta yhdessä mobiililaiteoppaan kanssa.

Päihteet ja vaaralliset esineet

Tässä voidaan

• Määrätä perusopetuslain 29 §:n mukaisesti, että kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Tämän voi tarkentaa koskevan muun muassa alkoholia, tupakkalain tarkoittamia tupakkatuotteita, huumausainelain tarkoittamia huumausaineita, sekä järjestyslain 10 §:ssä mainittuja toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä ja aineita kuten veitsiä, ampuma-aseita sekä vastaavia esineitä ja aineita.

Esimerkkivirkkeet:

• Tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden, alkoholin ja huumeiden hallussapito ja käyttö on kiellettyä.
• Kouluun ei saa tuoda teräaseita, tulentekovälineitä tai muita vaarallisia taikka toisen tai omaisuuden vahingoittamiseen suunniteltuja esineitä.

Energiajuomat, virvoitusjuomat, makeiset ja muut herkut

Tässä voidaan

• Määrätä omien eväiden syömisestä ja säilyttämisestä koulupäivän aikana.
• Antaa suosituksia esimerkiksi energiajuomien, virvoitusjuomien, makeisten ja perunalastujen tuomisesta kouluun.

Esimerkkivirkkeet:

• Eväitä saa syödä opettajan luvalla opettajan kertomana aikana ja opettajan osoittamassa paikassa.
• Purkkaa ei saa syödä oppitunnilla.
• Kouluun ei suositella tuotavaksi energiajuomia, limsoja, karkkeja, suklaata tai sipsejä.
• Jos kouluun tuo energiajuomia, limsoja, karkkeja, suklaata tai sipsejä, tulee niitä säilyttää repussa.
• Jos kouluun tuo energiajuomia, limsoja karkkeja, suklaata tai sipsejä, tulee niitä säilyttää naulakossa.

Kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot, turvaamistoimet ja muut seuraamukset

Tässä voidaan

• Viitata kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisen osalta opetussuunnitelman yhteydessä laadittavaan suunnitelmaan sekä luetella laissa säädetyt kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet ja muut seuraamukset.
• Todeta, että suositusten noudattamatta jättämisestä ei seuraa kurinpitokeinoja.

• Mainita koulun rehtorin ja opettajan velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niihin niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

  Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ratkaisuissaan EOAK 2479/4/02, EOAK 3826/4/05 ja EOAK 3263/4/10 todennut, että oppilaalle voidaan määrätä vain laissa säädetty kurinpitorangaistus tai ojentaa häntä perusopetuslaissa tarkoitetulla tavalla.

Esimerkkivirkkeet:

• Suositusten noudattamatta jättämisestä voidaan keskustella oppilaan kanssa ja olla yhteydessä huoltajaan.
• Jos oppilas käyttäytyy epäasiallisesti, hänet voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun. Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu keskustelun jälkeen tai se on vakavampaa, voidaan oppilas määrätä jälki-istuntoon. Mikäli tämänkään jälkeen käytös ei muutu tai se on vakavaa, voidaan oppilaalle antaa kirjallinen varoitus. Oppilas voidaan myös erottaa määräaikaisesti, mikäli oppilaan käytös on erittäin vakavaa.
• Jos oppilas häiritsee opetusta tai koulun muuta tilaisuutta, hänet voidaan määrätä poistumaan tilasta. Jos häirintä on kohtuutonta tai oppilas uhkaa toisten turvallisuutta, voidaan hänen opetuksensa evätä jäljellä olevan sekä seuraavan työpäivän ajaksi.
• Kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista, voidaan ottaa haltuun tai tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
• Kotitehtävien laiminlyönnistä voi seurata tehtävien teettäminen työpäivän jälkeen.
• Oppilas voidaan määrätä puhdistamaan tai uudelleen järjestämään hänen tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden (siivousvelvoite).

Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien osalta katso tarkemmin Opetushallituksen sivu: Kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa.

Tässä voidaan

• Todeta järjestyssääntöjen laatimisesta sekä oppilaiden, koulun henkilökunnan ja huoltajien osallistamisesta sääntöjen laadintaan.
• Todeta järjestyssäännöistä tiedottamisesta.
• Todeta järjestyssääntöjen seurantatavoista.
• Todeta tarkistamisen ajankohdista.

Esimerkkivirkkeet:

• Nämä järjestyssäännöt on laadittu yhdessä koko koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koko koulun henkilöstö ja oppilaat sitoutuvat noudattamaan näitä järjestyssääntöjä ja edistämään yhdessä turvallista ja viihtyisää koulupäivää. Huoltajat tukevat koulun oppilaiden koulun järjestyssääntöjen noudattamista ja turvallista ja viihtyisää koulupäivää.
• Nämä järjestyssäännöt ovat voimassa ___.___.20___ alkaen.
• Järjestyssäännöt ovat nähtävissä koulun kotisivuilla sekä ilmoitustaululla. Järjestyssäännöt käsitellään oppilaiden kanssa lukuvuosittain ja niistä tiedotetaan huoltajia. Järjestyssäännöt tarkistetaan säännöllisesti.