Perusopetukseen lisää aikaa opiskella äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä matematiikkaa
body
main content (8)
Opetushallituksen webinaarit ja koulutukset
Lisätuntien toimeenpanon tueksi järjestettävät webinaarit vuonna 2026
Opetushallitus järjestää loppuvuodesta 2026 kolmen webinaarin sarjan perusopetuksen lisätuntien tueksi. Ensimmäisessä webinaarissa 25.11. käsitellään lisätuntien toteuttamista ja hyviä käytäntöjä. Seuraavat kaksi webinaaria 1.12 ja 7.12. tukevat äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ja niissä julkaistaan uutta materiaalia opetuksen tueksi.
Webinaareihin ei tarvitse ilmoittautua mutta se on mahdollista.
Webinaarit
25.11. Klo 15–16
Lisää äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan tunteja – Kokemuksia lisätunneista ja hyviä käytäntöjä
Opetushallitus on syksyllä 2026 selvittänyt, miten perusopetukseen osoitettuja lisätunteja äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan on toteutettu ja mille vuosiluokalle tunteja on sijoitettu paikallisesti. Webinaarissa esitellään lisätuntien seurannan tuloksia ja havaintoja sekä paikallisia hyviä käytäntöjä. Webinaari on kaksikielinen.
1.12. klo 14.30–16
Äidinkieli ja kirjallisuus: Aistein, liikkein, toistoin – kohti lukutaitoa alkuopetuksessa
Alkuopetukseen keskittyvässä webinaarissa tarjotaan käytännönläheisiä työkaluja lukemaan oppimisen tukemiseksi. Lukemisen oppimista tarkastellaan moniaistillisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Kouluttajana toimii luokanopettaja Julia Laine-Ylijoki.
7.12. klo 14.30–16
Äidinkieli ja kirjallisuus: Omaääniseen kirjoittamiseen ohjaaminen vuosiluokilla 3–6
Webinaarissa tarjotaan käytännön malleja omaäänisen kirjoittamisen oppimisen tukemiseksi erityisesti vuosiluokkien 3–6 näkökulmasta. Omaäänistä kirjoittamista voidaan tukea esimerkiksi toisten tekstien lukemisen ja animaatiomuotoisten harjoitusten avulla. Kouluttajana toimii kirjoittamisen opettaja, FT Johanna Pentikäinen.
Lisätuntien toimeenpanon tueksi on järjestetty seuraavat webinaarit vuonna 2025
Opetushallituksen Lukutaito-ohjelma järjesti 8.9.2025 Lukeva koulu -seminaarin "Miten tukea kehittyvää lukutaitoa peruskoulussa?", joka tukee äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien toimeenpanoa. Seminaaria voi osittain seurata myös etänä. Lisää tietoa seminaarista:
Opetushallitus järjesti keväällä 2025 kolme webinaaria lisätuntien toimeenpanon tueksi. Webinaareihin ei tarvinnut ilmoittautua, mutta ennakkokysymyksiä niihin voi lähettää webinaarisivun kautta.
- Äidinkieli ja kirjallisuus 11.3.2025 klo 14–16
- Matematiikka 25.3.2025 klo 14–15.30
Ruotsinkielinen webinaari on järjestetty erikseen - äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka
Uusi tuntijako käyttöön 1.8.2025 alkaen
Hallitusohjelman mukaisesti perustaitojen eli luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen oppimisen tueksi lisätään perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Opetussuunnitelman perusteisiin ei lisätä tavoitteita tai sisältöjä äidinkieleen ja kirjallisuuteen eikä matematiikkaan, jolloin käytössä on enemmän aikaa asioiden kunnolla oppimiseen.
Perusopetuksen tuntijakoasetukseen ja perusopetusasetukseen tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.8.2025 ja niiden perusteella lisätään
äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen 1 vuosiviikkotunti vuosiluokalle 1 tai 2 ja 1 vuosiviikkotunti vuosiluokalle 3, 4, 5 tai 6
matematiikkaan 1 vuosiviikkotunti vuosiluokalle 1 tai 2.
Perusopetukseen lisättävien vuosiviikkotuntien sijoittamisesta tietylle vuosiluokalle päätetään paikallisesti. Paikallisen tuntijaon muuttamisen lisäksi voidaan tehdä muutoksia myös paikallisiin oppiaineiden opetussuunnitelmiin.
Siirtyminen uuteen tuntijakoon ja muuttunut keskimääräinen vähimmäistuntimäärä
Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään paikallisesta tuntijaosta ja uusien tuntien sijoittumisesta eri vuosiluokille. Mikäli tuntijakoon halutaan tehdä samaan aikaan muita muutoksia, noudatetaan paikallista tuntijakoa, jossa on otettu huomioon kunkin vuosiluokan keskimääräinen tuntimäärä (Perusopetusasetuksen 3 §:n mukaan) sekä vähimmäistuntimäärän kertyminen tuntijaon mukaisesti.
Tuntijaon muuttuessa lisääntyy myös vuosiluokkien 1–3 keskimääräinen vähimmäistuntimäärä. Perusopetusta annetaan vuosiluokilla 1. ja 2. keskimäärin vähintään 21 ja 3. vuosiluokalla keskimäärin vähintään 23 tuntia työviikossa 1.8.2025 lukien. Huomattava siis on, että jos äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunti kohdennetaan vuosiluokille 4–6, on jokin toinen tunti siirrettävä vuosiluokalle 3, ellei paikallinen tuntimäärää ole asetuksen tuntimäärää suurempi.
Kaikista tuntijakoon lisätyistä tunneista hyötyvät ne oppilaat, jotka aloittavat perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla 1.8.2025. Siirtyminen uuteen tuntijakoon toteutuu siten, että tunteja ei oppilaan opinto-ohjelmaan lisätä takautuvasti. Oppilas opiskelee aina paikallisesti päätetyn oman vuosiluokkansa tuntimäärän mukaisesti. Jos oppilas aloittaa perusopetuksen 1.8.2025 alkaen, hän saa kaikki uudet tunnit, mutta jos esimerkiksi oppilas aloittaa 2. vuosiluokan ja sekä matematiikan että äidinkielen tunnit on paikallisesti kohdennettu 1. luokalle, ei hänelle tule näitä vuosiluokkakokonaisuuden 1–2 uusia tunteja, mutta hän saa yhden uuden tunnin äidinkieltä ja kirjallisuutta vuosiluokille 3–6.
Mahdolliset muutokset paikallisiin oppiaineiden opetussuunnitelmiin
Tuntijaon muutoksen yhteydessä opetussuunnitelman perusteisiin ei lisätä tavoitteita tai sisältöjä. Tarkoitus on lisätä aikaa opiskella ja harjoitella tärkeitä perustaitoja: luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja.
Tuntijakomuutoksen seurauksena voi olla paikallisesti tarve muuttaa oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen sijoittumista eri vuosiluokille. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa voidaan tarkentaa paikallista opetussuunnitelmaa esimerkiksi kuvaamalla tarkemmin opetuksen sisältöjä tai tehtäviä. Mahdollista on esimerkiksi kuvata tarkemmin erilaisia kirjoitus- tai lukutehtäviä (kuten lukudiplomit). Matematiikassa taas voi olla tarpeen pohtia tavoitteiden ja sisältöjen kohdentamista eri vuosiluokille.
Äidinkieli ja kirjallisuus: luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen
Luku- ja kirjoitustaitojen kehittyminen on tärkeää kaiken oppimisen kannalta. Äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit tukevat siis kaikkien oppiaineiden opiskelua ja oppimista. Samalla on siis hyvä muistaa kielitietoisen opetuksen menetelmät ja periaatteet sekä monilukutaidon kehittäminen.
Äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien opetuksen näkökulmat on myös tärkeää ottaa huomioon. Lisäaikaa voidaan käyttää eri tarkoituksiin suomen kielen ja kirjallisuuden ja toisaalta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän tunneilla.
Koulutuksia äidinkielen ja kirjallisuuden opettamisen tueksi
Alkuun - valmiuksia S2-opetukseen luokan- ja äidinkielenopettajille perusopetuksessa (7 op) -koulutus järjestetään ensi lukuvuonna 2025–2026. Hakuaika koulutukseen avataan toukokuussa 2025. Koulutuksen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto. Verkkosivulle (joka päivitetään ensi vuoden puolella) lisätään ilmoittautumislinkki.
Monilukutaito on opettajan supervoima -koulutukseen voi liittyä mukaan joustavasti. On myös mahdollista, että tammikuussa alkaa uusi ryhmä. Finnoschoolin verkkosivulla on koulutuksesta lisätietoa.
Kirjoittamisen iloa kouluihin – pedagogisia ratkaisuja kirjoittamisen opettamisen tueksi -hankkeeseen kuuluu kolme koulutusosiota ja loppuseminaari. Koulutusosiot alkavat tammikuussa, joten mukaan mahtuu vielä ja ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.
Luku- ja kirjoitustaitojen opettamisen ja arvioinnin tueksi järjestettäviä koulutuksia järjestää Niilo Mäki instituutti. Ajankohtainen koulutustarjonta näkyy Niilo Mäki insituutin verkkosivuilta.
Lukutuuli – Lukeminen ja lukumentorit kunnissa ja kouluissa -koulutus
Syksyllä 2024 alkaneeseen koulutukseen voi kysyä osallistumismahdollisuutta lähettämässä sähköpostia osoitteeseen lukutuuli [at] utu.fi (lukutuuli[at]utu[dot]fi) . Tammikuussa käynnistyy moduuli 2: Opeta perustaidot: lukutaidon kehitys ja eriytyminen (4 kp) Helmi-huhtikuussa moduuli 3: Kriittiset monilukutaidot ja pelillisyys Sitten syyslukukaudella 2025 vielä Kirjallisuuskasvatus nyt -tekstien tulkinta ja lukukokemuksien jakaminen.
Matematiikka: Matemaattisten taitojen kehittäminen
Lasten matemaattiset taidot alkavat kehittyä jo varhaisessa vaiheessa. Parhaiten kehitystä voidaan tukea tarjoamalla inspiroivia tilanteita ja tehtäviä, joissa voidaan tarkastella mm. luvun ja määrän välistä yhteyttä, muutosta sekä systeemistä ajattelua (esim. ryhmittely ja järjestykseen laittaminen). Tärkeää on antaa lapselle uusia kokemuksia ja mahdollisuus niiden sanoittamiseen.
Koulutuksia matematiikan opettamisen tueksi
Opetushallituksen rahoittamia koulutuksia. Osa koulutuksista on jo käynnistynyt syksyllä 2024 ja jatkuvat vuoden 2025 puolelle. Koulutusten järjestäjiltä kannattaa tiedustella vieläkö niihin pääsee mukaan.