Puhelimen ja muun mobiililaitteen käytön säännöt koulussa

Digitaalisten laitteiden käytön suunnittelussa koulussa tulee ottaa huomioon oppilaan, opetuksen järjestäjän ja koulun henkilökunnan oikeudet ja velvollisuudet perustuslain, perusopetuslain, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja muiden säädösten mukaisesti. Laadittaviin suunnitelmiin ja sääntöihin vaikuttavat myös oppilaan ikä ja kehitystaso, esimerkiksi 1. luokan oppilaan säännöt voivat olla erilaiset kuin 9.-luokkalaisen.

Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain 31 §:ssä on säädetty, että opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Koulun opetuksessa käyttämien digitaalisten palvelujen, oppikirjojen ja muun oppimateriaalin sekä digitaalisten laitteiden ja työvälineiden tulee samoin olla oppilaalle maksuttomia.

Oppivelvollisuuslain 17 §:n mukaan opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit, mukaan lukien digitaaliset laitteet, ovat oppivelvollisille maksuttomia myös aikuisten perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa säädetyssä oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). Oppivelvollisuuslain 16 §:n mukaan oikeus maksuttomaan koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Maksuttomuutta voidaan tämän jälkeen pidentää enintään yhden vuoden ajan laissa säädetyillä perusteilla.

Perusopetuslain 29 §:ssä säädetyn puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käytön rajoituksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta perusopetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaista kohtelua, koska koulujen välillä on ollut vaihtelevuutta järjestyssääntöjen laatimisen osalta.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 §:n mukaan huoltajat vastaavat ensisijaisesti lastensa kasvatuksesta. Koululla on oma tärkeä tehtävänsä kasvatus- ja opetustyössä. Perusopetuslain 3 §:n mukaan koulun tulee opetuksessa olla yhteistyössä kotien kanssa. Hallintolain 14 §:n mukaan lapsen puolesta puhevaltaa käyttää hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Lapsella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Viisitoista vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.

Alle 15-vuotiaan huoltaja päättää, tuoko lapsi puhelimensa tai muun mobiililaitteensa kouluun. 15 vuotta täyttänyt päättää itse, ottaako hän oman puhelimensa tai muun mobiililaitteensa kouluun. Myös alle 15- vuotiaan lapsen mielipidettä on sekä huoltajan että koulun tärkeä kuulla häntä itseään koskevissa asioissa. Perustuslain 12 §:n mukaan jokaisella, myös lapsella ja nuorella, on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Perustuslain 10 §:ssä säädetyn luottamuksellisen viestin salaisuus koskee yksityisviestiä eli viestiä, joka lähetetään henkilölle tai ryhmälle, joka ei ole julkisesti saatavilla. Yksityisviestejä voidaan lähettää useimmissa lasten ja nuorten käyttämissä palveluissa kuten WhatsAppissa, Snapchatissa, Signalissa, Instragramissa, TikTokissa, Discordissa ja Facebookissa. Luottamuksellisen viestin salaisuus koskee kirjoitettujen viestien lisäksi myös ääni- ja kuvaviestejä sekä videoita. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin, ääniviestin, kuvan tai videon saa lukea, katsoa tai kuunnella vain, jos siihen on lakiin perustuva oikeus tai asianosaisen suostumus.

Tietosuojasäännökset ohjaavat oppilaiden henkilötietojen käsittelyä. Tietosuoja-asetus, tietosuojalaki ja tiedonhallintalaki edellyttävät, että henkilötietojen käsittely suunnitellaan etukäteen myös esimerkiksi silloin, kun opetuksessa käytetään digitaalisia palveluja, kuten mitä henkilötietoja koulu saa laittaa koulun internetsivuille, milloin koulu voi käyttää pilvipalveluja ja mistä henkilötietojen käytöstä tulee kysyä huoltajien suostumus. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjä. Esimerkiksi kunnan järjestämässä perusopetuksessa rekisterinpitäjänä on opetustoimen hallinnosta vastaava toimielin kunnassa. Yleensä se on lautakunta.

Digitaalisten palvelujen ja laitteiden käytössä sekä internetissä toimimisessa on kyse tasapainottelusta kahden keskeisen lapsen oikeuksien periaatteen, osallisuuden ja suojelun, välillä. Digitaalinen media ja erityisesti sosiaalinen media ovat lasten ja nuorten keskeinen yhteydenpidon ja tiedonsaannin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen väline. On tärkeää turvata lapsille ja nuorille osallistumisen mahdollisuudet yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi vammaisuudesta tai sosioekonomisesta asemasta. Toisaalta lapsia ja nuoria on suojeltava erilaisilta digitaalisten palvelujen mukanaan tuomilta ongelmilta sekä hyväksikäytöltä ja minimoida niihin liittyviä riskejä. Eduskunnan sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään, että lasten ja nuorten aivot tarvitsevat erityistä suojelua. Liiallinen digitaalisten laitteiden käyttö muovaa aivoja rakenteellisesti ja toiminnallisesti, joten käyttöä koskevilla rajoituksilla pyritään suojaamaan kehittyvien aivojen hyvinvointia.

Perustuslain 10 §:n ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 16 artiklan mukaan lapsen yksityisyyteen ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettansa saa laittomasti halventaa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklan mukaan lapsella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimuksen 19 artiklan mukaan lasta tulee suojella myös digitaalisen median ympäristöissä kaikelta hyväksikäytöltä ja 17 artiklan mukaan lasta tulee suojella myös hänen hyvinvoinnilleen vahingolliselta aineistolta. Edelleen 39 artiklan mukaan väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja toipumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää lapsen terveyttä, itsekunnioitusta ja ihmisarvoa. 

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Nämä velvollisuudet ovat voimassa myös digitaalisissa ympäristöissä.

Perusopetuslain 29 §:n mukaan

Oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä.

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla.

Perusopetuslain 29 § määrittelee reunaehdot sille, millaisissa tilanteissa puhelinta ja muuta mobiililaitetta voi käyttää oppitunnin aikana. Perusopetuslain 29 § velvoittaa opetuksen järjestäjät määräämään järjestyssäännöissä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppituntien aikana sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä koulupäivän aikana muulloin kuin oppitunnilla. Välituntien, ruokailun ja muun opetuksettoman ajan osalta opetuksen järjestäjälle on annettu toimivalta määritellä käyttö ja säilytys järjestyssäännöissä. Sääntely koskee kaikkia puhelimia ja muita mobiililaitteita, eikä ole merkitystä sillä, kuka laitteen omistaa. Tämä tarkoittaa koulun, oppilaan, oppilaan huoltajan tai jonkun muun omistamia laitteita.

Lue Mobiililaiteopasta yhdessä järjestyssääntöohjeen kanssa.

 Oppitunnit

Perusopetuksessa oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimiseen tai rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä. Kielto ei ole riippuvainen siitä, kuka oppilaan käytössä olevan laitteen omistaa, vaan häiritsevä käyttö on kielletty kaikilla mobiililaitteilla.

Mobiililaitteen käyttö oppitunnilla oppimiseen

Puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö on sallittua oppitunnilla oppimiseen opettajan luvalla. Opettajan lupa voi olla joko suullinen tai tarvittaessa kirjallinen ja se voi kattaa esimerkiksi yksittäisen tai useamman oppitunnin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opettaja vastaa digitaalisten laitteiden pedagogisesti tavoitteellisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttö oppitunneilla perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin tavoitteisiin. Lähtökohtaisesti koulu tarjoaa opetuksessa ja oppimisessa käytettävät digitaaliset laitteet. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksesta on säädetty perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja digitaalisten laitteiden käytön harjoittelu ja oppilaiden digitaalisen osaamisen kehittäminen ovat osa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Puhelimen tai muun mobiililaitteen käytön kielto ei poissulje velvoitetta opettaa digitaaliseen osaamiseen liittyviä sisältöjä ja taitoja.

Mobiililaitteen käyttö oppitunnilla terveydenhoitoon tai apuvälineenä

Oppilas saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnilla terveydenhoitoonsa tai apuvälineenä opettajan tai rehtorin suullisella tai kirjallisella luvalla. Tällöinkään puhelinta tai mobiililaitetta ei saa käyttää opetusta tai oppimista häiritsevällä tavalla. Suullisessa tai kirjallisessa luvassa on hyvä huomioida, koskeeko lupa oppitunnin lisäksi välitunteja, ruokailua, siirtymisiä tai muuta opetuksetonta aikaa. Jos oppilas tarvitsee mobiililaitetta terveydenhoitoon tai apuvälineenä oppitunnin tai koko koulupäivän ajaksi, lupa tulee myöntää.

Puhelinta tai muuta mobiililaitetta on mahdollista käyttää terveydenhoidossa esimerkiksi diabeteksen hoidossa. Kun puhelinta tai muuta mobiililaitetta käytetään terveydenhoitoon, on kyseessä useimmiten pitkäaikaissairaus, jolloin lupaa ei ole tarpeen pyytää tai myöntää toistuvasti, vaan se myönnetään esimerkiksi koko lukuvuotta varten.

Opetussuunnitelman mukaan koululaisen lääkehoidosta vastaavat huoltajat ja lapsi itse oman kehitystasonsa mukaisesti. Tarvittaessa opetuksen järjestäjän yhteiset lääkehoitoon liittyvät toimintamallit voidaan kuvata esimerkiksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Jos puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttö on välttämätöntä oppilaan henkilökohtaiseen terveydenhoitoon, on opettajan tai rehtorin mahdollista saada oppilaan tai laillisen edustajan luvalla nämä tiedot lapsen sairaudesta ja sen vaatimista toimista vanhemmilta, erikoissairaanhoidosta ja kouluterveydenhuollosta. Tämän perusteella opettaja tai rehtori voi antaa luvan puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttöön oppitunnilla tai koko koulupäivän ajaksi.

Mobiililaitteita voidaan käyttää koulussa terveydenhoidon lisäksi myös oppilaiden yksilöllisten tarpeiden tukemiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja oppilaan tuen tarpeisiin apuvälineenä, esimerkiksi kommunikoinnin tukemiseen ja digitaalisina apuvälineinä. Sääntely ei estä sitä, että oppilas saa käyttää oppilaan toimintakykyä ylläpitäviä digitaalisia laitteita oppimiseen tarvittavina apuvälineinä ja silloin, kun oppilas tarvitsee puhelinta tai mobiililaitetta vammasta aiheutuvan toimintarajoitteensa vuoksi.

Kehitys- ja puhevammainen oppilas saattaa tarvita digitaalisia apuvälineitä esimerkiksi kommunikointiin, tiedon käsittelyyn helpotetussa muodossa sekä toiminnanohjaukseen. Näkövammaiset oppilaat tarvitsevat puhelinta tai muuta mobiililaitetta apuvälineenä koulussa liikkumiseen tai näkemiseen. Sääntely ei estä näiden apuvälineiden käyttöä. Lisäksi perusopetuslain 31 §:n nojalla oppilaskohtaisia tukitoimia tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet.

Tapauskohtaista suullista lupaa ei tarvitse kirjata oppilastietoihin. Pitkäaikainen kirjallinen lupa, esimerkiksi koko lukuvuoden kattava lupa diabeteksen seurantaa varten, on hyvä kirjata koulun käytössä olevaan oppilastietojärjestelmään. Opetuksen järjestäjä päättää, kuinka pitkäksi aikaa lupa myönnetään. Lupa voi olla esimerkiksi koko lukuvuoden kattava tai toistaiseksi voimassa oleva. Luvasta on hyvä informoida oppilasta opettavia ja ohjaavia tahoja siten, ettei oppilaan tarvitse osoittaa myönnettyä lupaa toistuvasti. Oppilaan terveystiedot ovat julkisuuslain 24 §:n mukaan salassa pidettäviä tietoja. Lupakäytänteissä tulee huomioida se, etteivät ne tarpeettomasti paljasta oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Oikeus salassa pidettävien oppilastietojen käsittelyyn on vain sillä koulun henkilöstöllä, joiden työtehtävät edellyttävät tietojen käsittelyä. Opetuksen järjestäjä voi tallentaa luvan oppilastietojärjestelmään, kun oppilastietojärjestelmä täyttää lainsäädännön vaatimukset esimerkiksi tietosuojasta ja tietoturvasta.

Rajoitukset muulloin kuin oppitunneilla

Perusopetuslain 29 §:n mukaan järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Muulla kuin oppitunnilla tarkoitetaan muun muassa välituntia, ruokailua ja esimerkiksi siirtymisiä paikasta toiseen.

Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä välitunnin aikana. Koulu voi esimerkiksi määrätä, että puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttö on kielletty kaikilla välitunneilla tai että mobiililaitteiden käyttö on sallittua joillakin välitunneilla tai tietyllä välituntialueella. Opetuksen välissä olevat välitunnit on yleisesti tarkoitettu oppilaiden virkistäytymiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen, minkä osaltaan voidaan katsoa edistävän opetuksessa jaksamista ja keskittymistä.

Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä myös ruokailun aikana. Ruokailu on opetussuunnitelman perusteiden mukaista ohjattua ja kasvatuksellista toimintaa, jossa harjoitellaan hyviä ruokailutapoja ja -tottumuksia. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Ruokailuhetkien aikana keskitytään yhteisöllisyyteen ja ruokailun rauhallisuuteen.

Järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä lisäksi siirtymisten aikana. Siirtymisillä tarkoitetaan oppilaan siirtymistä luokasta, opetustilasta tai oppimisympäristöstä toiseen, esimerkiksi liikuntapaikalle tai ruokailuun.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvioinut mobiililaitteiden käytön rajoittamisen lainsäädännön perustuslain mukaisuuden. Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntely mobiililaitteiden käytön rajoittamisesta työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla ei muodostu ongelmalliseksi. Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä opetuksen järjestäjien mahdollisuutta määrätä käyttökielto koko koulupäivän ajaksi. Asiaa on sivistysvaliokunnan mukaan hyvä tarkastella mm. ikäsidonnaisesti.

Mobiililaitteen välttämätön käyttö tulee kuitenkin aina sallia. Välttämättömällä käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi yhteydenottoa huoltajaan opettajan luvalla, jos oppilas on sairastunut. Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteessa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Välttämätöntä käyttöä ei voi kieltää järjestyssäännöissä.

Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät laativat välitunneille, siirtymisiin ja ruokailuun sellaiset järjestyssäännöt, jotka edistävät turvallista opiskeluympäristöä, oppimista ja keskittymiskykyä, rajoittavat puhelimen häiritsevää käyttöä, edistävät liikunnallista elämäntapaa, tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain sekä hyviä ruokailutapoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitetaan tai niiden käyttö kielletään kokonaan välitunneilla ja siirtymisissä. Opetushallituksen näkemyksen mukaan puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö tulisi kieltää kokonaan ruokailussa.

Mobiililaitteen välttämätön käyttö

Yhteydenotto huoltajaan

Jos oppilaalla on pakottava tarve olla yhteydessä huoltajaan koulupäivän aikana , voi tämä toteutua opettajan luvalla. Opettaja voi tätä tarkoitusta varten antaa oppilaalle luvan tarvittavaksi ajaksi hänen oman puhelimensa tai muun mobiililaitteen käyttöön. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapsen sairastuminen koulupäivän aikana tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja poikkeukselliset tilanteet. Mobiililaitteen käyttö pakottavissa tilanteissa tulee mahdollistaa kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun laite on otettu oppilaalta haltuun häiritsevän käytön vuoksi. Käytännössä tämä voi tapahtua niin, että opettaja tai rehtori antaa luvan puhelimen käyttöön. Koulun on hyvä kertoa huoltajille etukäteen, miten kouluun voi olla yhteydessä , jos lapsi täytyy kiireellisen asian takia saada kiinni koulupäivän aikana.

Hätänumeroon soittaminen

Oppilaalla on aina oikeus ilman koulun henkilöstön lupaa hätätilanteissa ottaa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi hengenvaaralliset sairastapaukset, onnettomuudet ja vaaratilanteet. Koulun tulee suunnitella ja ohjeistaa oppilaat, että oppilaat tietävät, miten koulussa voi soittaa hätänumeroon.

Mobiililaitteen säilyttäminen

Opetuksen järjestäjän tulee perusopetuslain 29 §:n mukaan hyväksyä järjestyssäännöt peruskouluille. Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea perusopetusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja työsuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Järjestyssäännöillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä oppitunnilla sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Oppilaiden tulee noudattaa järjestyssääntöjä mukaan lukien niiden määräykset puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytöstä ja säilytyksestä.

Säilyttämisen osalta puhelimet ja muut mobiililaitteet voidaan määrätä järjestyssääntöjen nojalla säilytettäväksi koulupäivän aikana häiriöttömässä tilassa (ei ääntä tai värinää) esimerkiksi oppilaan laukussa, puhelinparkissa, oppilaan lukollisessa kaapissa tai muussa soveltuvassa paikassa. Jos koulu käyttää puhelinparkkia, sen käyttö on hyvä suunnitella, ohjeistaa ja vastuuttaa koulussa selkeästi. Koulun keräämät laitteet, kuten puhelinparkissa säilytyksessä olevat laitteet, ovat koulun vastuulla. Koulu on tällä perusteella velvollinen järjestämään keräämiensä laitteiden riittävän valvonnan sekä korvausvastuussa laitteiden mahdollisesta katoamisesta tai rikkoutumisesta säilytyksen aikana. Jos järjestyssäännöissä puhelimet ja muut mobiililaitteet sen sijaan velvoitetaan säilyttämään koulupäivänaikana oppilaan laukussa, taskussa, oppilaan lukollisessa kaapissa tai muutoin oppilaan hallussa, vastuu laitteesta on oppilaalla itsellään.

Erilaisten laitteiden kuten esimerkiksi puhelimien, kellopuhelimien ja kuulokkeiden säilyttämisestä voidaan antaa järjestyssäännöissä eri määräykset. Järjestyssäännöissä voi myös olla eri määräyksiä eri-ikäisille oppilaille.

Seuraukset laitteen epäasiallisesta käytöstä ja sääntöjen rikkomisesta koulussa

Mobiililaitteen järjestyssääntöjen vastaiseen, epäasialliseen tai häiritsevään käyttöön koulussa voidaan puuttua perusopetuslaissa säädetyillä kasvatuksellisilla toimilla, kurinpitokeinoilla ja turvaamistoimilla, esimerkiksi kasvatuskeskustelulla, jälki-istunnolla, puhelimen haltuun ottamisella tai määräämällä oppilas poistumaan. Perusopetuslain 36 d §:n mukaan rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 tai 4 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Puhelin tai muu mobiililaite katsotaan perusopetuslain tarkoittamaksi häiritseväksi esineeksi, jos oppilas häiritsee sillä omaa tai toisen oppilaan oppimista tai opettajan opettamista. Myös oppilaan puhelimen äänetön opetukseen liittymätön käyttö voi olla häiritsevää käyttöä, vaikka tällä ei häirittäisi muita oppilaita tai opettajaa. Tällöin oppilas häiritsee käytöllään omaa oppimistaan.

Jos haltuun otettavaa mobiililaitetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia mobiililaitteen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Voimakeinojen käyttö on viimesijainen keino.

Perusopetuslain 36 f §:n mukaan mobiililaitteen haltuun ottamisesta on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Jos häiritsevä laitteen käyttö jatkuu, myös kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto voivat tulla kysymykseen.

Perusopetuslain 36 §:n mukaan opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Lain 36 b §:n mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata laissa tarkoitettua poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Perusopetuslain 36 a §:n mukaan oppilaan määräämisestä poistumaan on ilmoitettava oppilaan huoltajalle.

Käytännön tilanteissa opettaja pyytää ensin oppilasta laittamaan puhelimen tai muun mobiililaitteen pois. Jos oppilas ei tottele, opettaja pyytää oppilasta antamaan laitteen opettajalle. Jos tämäkään pyytäminen ei tehoa, opettaja voi ottaa laitteen oppilaalta ja tarvittaessa käyttää voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Toinen vaihtoehto on määrätä oppilas poistumaan tilasta ja viimesijaisena keinona poistaa oppilas tilasta, jos oppilas tekee vastarintaa. Voimakeinojen käyttö on viimesijainen keino.

Perusopetuslain 36 g §:n mukaan haltuun otettu häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty mobiililaite tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.

Jos häiritsevä laitteen käyttö jatkuu, myös kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto voivat tulla kysymykseen.

Perusopetuslain 36 e §:ssä säädetty oikeus tarkastaa oppilaan tavarat ei ole mahdollista puhelimen tai muun mobiililaitteen haltuun ottamiseksi.

Rajoitukset muussa kuin lasten perusopetuksessa

Perusopetuslain järjestyssääntöjä, mobiililaitteiden käytön rajoituksia ja kurinpitokeinoja koskevia säännöksiä sovelletaan myös esiopetukseen. Varhaiskasvatuslaissa ei ole vastaavia säännöksiä esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta. Varhaiskasvatuksessa ei saa käyttää kurinpitokeinoja, vaan lasten epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan pedagogisin keinoin. Opetushallitus suosittelee lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden, että oppilaan käyttäytymiseen puututtaisiin esiopetuksessa lähtökohtaisesti samalla tavoin kuin täydentävässä varhaiskasvatuksessa. Opetushallitus suosittelee, että myös esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitettaisiin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapset säilyttäisivät puhelimet ja muut mobiililaitteet häiriöttömässä tilassa esimerkiksi omassa laukussa toiminnan aikana ja puhelinta saisi käyttää vain opettajan luvalla.

Perusopetuslain 29 §:n sääntelyä ei sovelleta perusopetuslaissa säädettyyn aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kerhotoimintaan eikä nuorisolain mukaiseen harrastamisen Suomen mallin nuorten harrastustoimintaan. Opetushallitus suosittelee, että puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä rajoitettaisiin aamu- ja iltapäivätoiminnassa, kerhotoiminnassa ja harrastamisen Suomen mallissa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat säilyttäisivät puhelimet ja muut mobiililaitteet häiriöttömässä tilassa esimerkiksi omassa laukussa toiminnan aikana ja puhelinta saisi käyttää vain toimintaa ohjaavan henkilön luvalla.

Järjestyssäännöissä voidaan antaa eri määräyksiä eri ikäisille oppilaille ikä- ja kehitystaso huomioiden. Aikuisten perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön rajoituksissa tulee huomioitavaksi muun muassa oppijoiden täysi-ikäisyys ja siihen liittyvät erilaiset arjen tilanteet. Aikuisten perusopetuksessa opiskelijalle voidaan perusopetuslain 46 §:n mukaan antaa perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla kirjallinen varoitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Perusopetuslain 36 d §:ssä säädetty häiritsevän esineen haltuunotto ei ole aikuisten perusopetuksessa mahdollista.

Toisen asteen koulutuksen puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käytön ja säilytyksen sääntely eroaa perusopetuksen sääntelystä. Koulutuksen järjestäjän tulee lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n mukaan hyväksyä järjestyssäännöt lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille.

Toisella asteella koulutuksen järjestäjä voi järjestyssäännöissä määrätä, että puhelimen tai muun mobiililaitteen kuten älylasien häiritsevä käyttäminen opetuksen aikana on kiellettyä, ja että mobiililaitteet tulee pitää häiriöttömässä tilassa esimerkiksi opiskelijan laukussa tai taskussa. Lukiota, ammatillista koulutusta, TUVAkoulutusta, vapaan sivistystyön oppivelvollisille tarkoitettua koulutusta koskevassa lainsäädännössä ei ole nimenomaisia säädöksiä puhelinten ja mobiililaitteiden kiellosta, käytöstä tai säilytyksestä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjä päättää, määrääkö se järjestyssäännöissään puhelimen ja muun mobiililaitteen käytöstä.

Välitunneilla ja muuna opetuksettomana aikana mobiililaitteen käyttöä voidaan rajoittaa, mutta sitä ei voida kokonaan kieltää. Jos mobiililaitteen käyttöä rajoitetaan opiskelupäivän aikana, tulee oppilaitoksen huolehtia, että opiskelijalla on kiireellisissä asioissa ja pakottavissa tilanteissa mahdollisuus käyttää mobiililaitettaan. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, opiskelijan on sairastuminen opiskelupäivän aikana tai muut vastaavat ennalta arvaamattomat ja poikkeukselliset tilanteet. Lisäksi opiskelijalla tulee aina olla oikeus ilman oppilaitoksen henkilöstön lupaa ottaa hätätilanteissa yhteyttä viranomaiseen, esimerkiksi soittaa hätänumeroon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi hengenvaaralliset sairastapaukset, onnettomuudet ja vaaratilanteet.

Seuraukset laitteen epäasiallisesta käytöstä toisella asteella

Toisen asteen koulutuksessa mobiililaitteiden epäasiallisesta käytöstä koituvat seuraukset poikkeavat perusopetuslaissa säädetystä.

Lukiolain 41 §:n mukaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.

Lukiolain 43 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 87 §:n mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata laissa tarkoitettua poistumismääräystä. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Lukiolain 45 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 89 §:ssä säädetty haltuunotto-oikeus ei koske puhelimia tai muita mobiililaitteita.

Lukiolain 46 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 90 §:ssä säädetty oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat ei ole mahdollista puhelimen tai muun mobiililaitteen haltuun ottamiseksi.

Lähtökohtana on, että opetuksessa käytetään opetuksen järjestäjän tarjoamia laitteita, mutta myös oppilaan omaa laitetta voidaan käyttää osana opetusta. Huoltaja tai 15-vuotta täyttänyt oppilas päättää, tuoko oppilas oman mobiililaitteen kouluun. Opetuskäytöstä oppitunnilla päättää opettaja.

Oppilaan oman laitteen käyttämisestä opetuksessa on tärkeää sopia huoltajien kanssa etukäteen. Opetuksessa käytettävää oppilaan omaa laitetta koskevan sopimuksen koulun kanssa tekee alle 15-vuotiaan osalta huoltaja, mutta huoltajan ja opettajan on tärkeää kuulla oppilasta laitteen käytöstä koulussa.

Huoltajilta hankittavaa suostumusta varten on laadittu mallisopimus perusopetukseen, joka on tämän sivuston liitteenä (liite 1).

Koulu voi ottaa toiminnassaan valokuvia ja videoita. Jos koululla on valokuvia tai videoita, joista henkilöt ovat tunnistettavissa, ne muodostavat henkilörekisterin. Sama koskee myös koulun turvallisuuden varmistamiseksi tapahtuvaa kameravalvontaa. Koulu tarvitsee luvan oppilaan huoltajalta tai 15 vuotta täyttäneeltä oppilaalta itseltään, jotta se voi julkaista kuvan tai videon oppilaastaan esimerkiksi internetsivuillaan. Oppilaan mielipide kuvan tai videon julkaisuun on syytä kysyä jokaisen kuvan tai videon osalta. Oppilaan kanssa keskusteltaessa oppilaalle on selvitettävä kuvan julkaisuun liittyvät asiat ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla. Oppilaan tulee tietää ja ymmärtää, mihin hän on suostumassa. On kuitenkin aiheellista aina miettiä, onko oppilaiden henkilötietojen vieminen internetiin tarpeellista, vaikka oppilas antaisikin suostumuksen. Suostumus on aina mahdollista peruuttaa jälkikäteen ilmoittamalla tästä koululle.

Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon tai apuvälineenä. Oppilas saa ottaa valokuvan tai videon oppitunnilla oppimistarkoitukseen, jos opettaja ja kuvattava henkilö ovat antaneet siihen luvan. Järjestyssäännöissä voidaan määrätä, että puhelinta tai muuta mobiililaitetta ei saa käyttää toisen henkilön kuvaamiseen tai videoimiseen välitunnilla tai muuna opetuksettomana aikana ilman opettajan ja kuvattavan lupaa. Tämä on perusteltua turvallisen opiskeluympäristön varmistamiseksi kaikille koulun oppilaille. Rikoslain 24 luvun 6 §:ssä on lisäksi säädetty rangaistavaksi kuvaaminen pukuhuone-, wc- ja muissa vastaavissa tiloissa.

Koulussa on tarpeellista keskustella oppilaiden kanssa siitä, minkälaisia kuvia ja tietoja itsestään kannattaa julkaista. Oppilaille on osana opetusta tärkeä kertoa tietosuojasta. Kun laittaa valokuviaan tai tietojaan sosiaalisen median palveluun, niitä saatetaan käyttää myös muihin tarkoituksiin palvelun käyttöehtojen mukaisesti. Vaikka kuvat ja muut tiedot poistaisi palvelusta, ne saattavat päätyä muihin palveluihin säilytettäviksi. Sen vuoksi kannattaa esimerkiksi ennen kuviensa julkaisua tutustua palvelun käyttöehtoihin. Nettiin päätynyt materiaali on monesti ikuista. Materiaali voi tulla vastaan vielä vuosienkin päästä. Jos oppilaalla on lupa kuvata, on tärkeää sopia erikseen, mihin kuvia voidaan käyttää ja saako niitä julkaista ja jakaa muille. Koulu ja koti voivat tukea lapsen hyvää mobiililaitteen käyttöä ja opettaa laitteen käytön pelisääntöjä – esimerkiksi, että kenestäkään otettua kuvaa tai videota ei pidä julkaista ilman lupaa.

Valokuvien ja videoiden käytössä tulee huomioida lisäksi tekijänoikeudet. Valokuvan ja videon ottajalla on teokseensa tekijänoikeuslain mukainen tekijänoikeus.

Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppilailla on pääsy koulun digitaalisiin palveluihin myös kotona ja muutoin koulun ulkopuolella. Koulu voi sallia sen tarjoamien laitteiden käyttämisen oppilaan kotona ja muutoin koulun ulkopuolella. Laitteet ovat opetuksen järjestäjän omaisuutta ja opetuksen järjestäjä voi asettaa laitteiden käytölle ehtoja. Käytön ehdoista ja rajoituksista informoidaan oppilaita ja huoltajia. Laitteiden ja ohjelmien mahdollista rikkoutumista tai katoamista silmällä pitäen on tärkeää suunnitella ja informoida menettelytavat, joiden mukaan näissä tapauksissa toimitaan.

Mallisitoumus huoltajilta tai opiskelijoilta hankittavaa suostumusta varten laitteen käytöstä koulun ulkopuolella on tämän sivuston liitteenä (perusopetus liite 2, lukiokoulutus liite 3 ja ammatillinen koulutus liite 4). Käyttöehdoissa on tärkeää kertoa, millainen digitaalisten laitteiden ja palvelujen käyttö on sallittua ja mitä väärinkäytöstä seuraa.

Oppivelvollisuuskoulutus on perusopetuslain 31 §:n ja oppivelvollisuuslain 16 §:n mukaan maksutonta. Koulun digitaalisten välineiden tulee olla kaikkien oppilaiden käytettävissä. Oppilaiden käytössä olevat laitteet voivat rikkoontua niin koulussa kuin kotonakin, vaikka oppilaat käyttäisivätkin laitteita huolellisesti. Opetuksen järjestäjien tulee ennalta varautua, miten toimitaan, jos koulun laite menee rikki tai katoaa: esimerkiksi missä koulu korjauttaa laitteet ja ottaako koulu laitteille vakuutuksen.

Huoltajia ei voida velvoittaa ottamaan vakuutusta koulun laitteen rikkoutumisen tai katoamisen varalle. Suositeltavaa on, että koulu kantaisi pääsääntöisesti riskin laitteen rikkoutumisesta ja katoamisesta, ellei koulu voi osoittaa, että oppilas on toiminut erityisen huolimattomasti tai tahallisesti.

Vahingon korvaamiseen sovelletaan vahingonkorvauslakia. Myös alaikäinen on vahingonkorvauslain 2 §:n mukaan korvausvelvollinen, eikä korvausvelvollisuudessa ole alaikärajaa. Huoltaja ei ole korvausvelvollinen alaikäisen vahingosta, ellei hän ole laiminlyönyt lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuuttaan. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on vahingonkorvauslain 2 §:n mukaan velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Korvauskäytäntöjen tulee koulussa olla yhdenvertaiset kaikkiin oppilaisiin nähden, vaikka jokainen vahingonkorvaustilanne tulee harkita tapauskohtaisesti.

Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä pienempi korvausvelvollisuuden määrän tulisi suhteessa olla. Jos vahingonkärsijänä on kunta tai muu opetuksen järjestäjä, korvaus olisi edellä todettujen vahingonkorvauksen määräytymisperiaatteiden mukaan huomattavasti pienempi kuin jos kyse olisi yksityishenkilölle aiheutetusta vahingosta. Samoin teon tahallisuus tai törkeä huolimattomuus tulee ottaa huomioon. Mikäli kyseessä on vahinko, korvaussumman tulisi olla alempi tai korvausvelvollisuutta ei muodostu lainkaan. Kun korvaussummasta sovitaan koulun ja huoltajien kesken, voidaan sopia, että oppilas ei ole lainkaan korvausvelvollinen, jos asiaa kokonaisuudessaan harkiten (esimerkiksi lapsen ikä, varallisuus, vahinko) katsotaan kohtuulliseksi.

Koulun ja huoltajan tulee sopia vahingonkorvauksesta koulu ei voi siitä yksipuolisesti päättää . Tarvittaessa koulu voi nostaa vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi määrätä hävinneen osapuolen maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikustannukset, jotka voivat nousta korkeiksi. Sopiminen on useasti kummankin osapuolen kannalta parempi vaihtoehto.

Mikäli puhelimen tai mobiililaitteen käyttämisellä aiheutetaan vahinkoa kolmannelle osapuolelle , koulu voi ohjata vahingon kärsijän ja vahingon aiheuttajan sopimaan asia keskenään tai neuvoa vahingon kärsijän tarvittaessa nostamaan vahingonkorvauskanteen tuomioistuimessa.

Oppilaan oman laitteen käyttöä ja sen vahingonkorvausvelvollisuutta on käsitelty edellä ja liitteenä (liite 1) olevassa mallipohjassa.

Kiusaamista, häirintää, syrjintää, väkivaltaa ja muuta epäasiallista käyttäytymistä voi esiintyä netissä, sosiaalisessa mediassa sekä digitaalisissa peleissä. Jos oppilas kokee joutuneensa epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi netissä, sosiaalisessa mediassa tai digitaalisissa peleissä, hänen kannattaa kertoa asiasta luotettavalle aikuiselle, kuten huoltajalle, opettajalle, rehtorille, koulunkäyntiavustajalle, koulukuraattorille, psykologille tai terveydenhoitajalle. Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Koulun henkilöstön tulee puuttua netissä tapahtuvaan epäasialliseen käytökseen, joka tapahtuu kouluajalla, kouluun liittyvässä toiminnassa ja johon on osallisena koulun oppilaita. Kouluaika ja kouluun liittyvä toiminta ovat sellaisia, joissa oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai muun opetuksen järjestäjän hyväksymän suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan koulussa tai sen ulkopuolella.

Jos opettaja, rehtori tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluva saa tietoonsa oppilaaseen vapaa-ajalla kohdistunutta epäasiallista käyttäytymistä, opettajan tai rehtorin on hyvä kertoa asiasta oppilaan huoltajille. Koulu voi tarjota oppilaille ja heidän huoltajilleen mahdollisuuden keskustella tapahtuneesta. Usein vapaa-ajalla tapahtunut kiusaaminen, häirintä, syrjintä, väkivalta tai muu epäasiallinen käyttäytyminen heijastuu myös kouluarkeen.

Oppilaan julkisia sosiaalisen median päivityksiä koulun, opiskeluhuollon sekä nuoriso- ja liikuntapalveluiden henkilökunta voi lukea ilman oppilaan tai huoltajan suostumusta. Oppilaan henkilökohtaisten viestien lukemiseen koulun, opiskeluhuollon sekä nuoriso- ja liikuntatoimen henkilökunta tarvitsee aina oppilaan tai oppilaan huoltajan luvan. Hyvä ja nopea ratkaisu on, että kuvan tai videon luvatta ottanut tai julkaissut oppilas poistaa itse kuvan tai videon omalta mobiililaitteeltaan tai pyytää sosiaalisen median palvelua poistamaan sen.

Perustuslain 10 §:ssä säädetty luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat myös lapselle. Huoltajalla on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 §:ssä säädetty velvollisuus huolehtia lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista. Tähän velvollisuuteen kuuluu huoltajan oikeus puuttua lapsen viestinnän salaisuuteen esimerkiksi, jos huoli herää lapsesta. Paras tapa on keskustella lapsen kanssa yhdessä ja lapsi itse näyttäisi esimerkiksi hänen mieltään painavan viestin, kuvan, videon tai muun sisällön.

Epäasiallisen tai jopa laittomaksi katsottavan kirjoituksen, käyttäytymisen, valokuvan ja videon voi ilmiantaa sosiaalisen median palvelulle oppilas itse, oppilaan vanhempi, opettaja tai muu asian tietoonsa saanut aikuinen. Sosiaalisen median palvelussa tulee olla mahdollisuus tehdä tällaisia ilmoituksia. Sosiaalisen median palvelun tulee tutkia ilmiannetut sisällöt, ja sosiaalisen median palvelun tulee ilmoittaa ilmiannon tehneelle, miten palvelu on ratkaissut ilmiannon.

Mikäli sisältö todetaan sosiaalisen median yhteisönormien vastaiseksi, ilmianto johtaa yleensä sisällön poistamiseen palvelusta. Viimesijaisena keinona, jos käyttäjä tallentaa sosiaalisen median palveluun palvelun yhteisönormien vastaista tai laitonta sisältöä, sosiaalinen median palvelu voi sulkea käyttäjätilin määräajaksi.

Mikäli oppilas tai hänen huoltajansa epäilee oppilaaseen kohdistuvan epäasiallisen käyttäytymisen rikokseksi, asiasta on syytä konsultoida poliisia. Oppilaan huoltajan on hyvä tiedottaa asiasta myös opettajaa tai rehtoria, jos epäasiallinen käyttäytyminen liittyy kouluaikana tapahtuneeseen.

Mikäli koulun tietoon tulee oppilaaseen kohdistuva epäasiallinen käyttäytyminen, jota epäillään rikokseksi, koulun kannattaa ensin olla yhteydessä oppilaan huoltajaan ja tarvittaessa tämän jälkeen olla yhteydessä poliisiin. Koulu voi myös kysyä neuvoa poliisilta, olisiko tilanteessa syytä tehdä rikosilmoitus. Poliisi voi käyttää tutkinnassa lainmukaisia pakkokeinoja, joihin sisältyy myös viestin lukeminen.

Koulun harkittavaksi tulevat myös tilanteesta riippuen opiskeluhuollon ja lastensuojelun palvelut sekä kiusatulle ja epäasiallisen käyttäytymisen kohteelle että kiusaajalle ja epäasiallisesti käyttäytyneelle. Oppilasja opiskelijahuoltolain 11 §:n mukaan opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilailla ja heidän huoltajillaan on tieto koulun ja sen oppilaiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Koulun ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata oppilasta hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen palveluksessa oleva henkilöstö on lastensuojelulain 25 §:n mukaan velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Opetus-, sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on saman pykälän mukaan velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, esimerkiksi pahoinpitely.

Rikoslain 3 luvun 4 §:n mukaan viisitoista vuotta täyttänyt on rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kuvan kohteen kunnian loukkaaminen on säädetty rikoslain 24 luvun 8 §:ssä rangaistaviksi teoksi. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistu kirjoitus, valokuva tai video voi täyttää yksityisyyttä tai kunniaa loukkaavan rikoksen tunnusmerkistön. Mikäli koulupäivän aikaisen mobiililaitteen käyttöä epäillään rikokseksi, ilmoitetaan asiasta poliisille. Myös alle 15-vuotiaaseen kohdistuva rikosepäily voidaan ilmoittaa poliisin tutkittavaksi. Alle 15-vuotiaskin voi olla vahingonkorvausvelvollinen. Katso lisää kappaleesta Oppilaan vahingonkorvausvelvollisuus laitteen rikkoutumisesta ja katoamisesta.

Yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi opetuksen järjestäjän on hyvä suunnitella etukäteen ainakin seuraavat laitteiden käytön periaatteet:

• laitteiden käyttöehdot
• laitteiden käytön periaatteet koulussa ja koulun laitteiden käyttö vapaa-ajalla
• omien laitteiden käyttö osana oppimista
• laitteiden säilytys ja esimerkiksi puhelinparkin käyttö
• miten laitteiden säilytyksessä ja käytössä huomioidaan hätätilanteet
• lupakäytännöt puhelimen tai muun mobiililaitteen käyttämisestä terveydenhoitoon ja apuvälineenä
• tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvä oppilaiden henkilötietojen käsittely ja ohjeistaminen
• tekijänoikeudet laitteita käytettäessä
• rikki menneiden laitteiden korjaaminen
• rikki menneiden ja kadonneiden laitteiden vahingonkorvaamisen periaatteet

Suunnittelu kannattaa linkittää järjestyssääntöjen valmisteluun, koska puhelimista ja muista mobiililaitteista määrääminen on osa perusopetuslain 29 §:n mukaisia järjestyssääntöjä. Suunnittelussa on myös hyvä huomioida, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muiden suunnitelmien, kuten opiskeluhuoltosuunnitelman, oppilaiden suojaamista väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä koskevan suunnitelman, osallisuuden suunnitelman, kriisisuunnitelman, pelastus- ja turvallisuussuunnitelman, yhdenvertaisuussuunnitelman ja tasa-arvosuunnitelman kanssa.

Suunnitteluun osallistuminen

Perusopetuslain 47 a §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Eduskunnan sivistysvaliokunta katsoo, että koulun opettajien ja muun henkilökunnan sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistaminen järjestyssääntöjen laatimiseen on erittäin tärkeää. Tällöin mobiililaitteiden käyttörajoitukset muun koulupäivän kuin oppituntien osalta sekä mobiililaitteiden säilyttämistä koskevat linjaukset voidaan määrittää koulukohtaisesti tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla. Samalla prosessi mahdollistaa kaikkien osapuolten vahvemman sitoutumisen sääntöjen noudattamiseen. On myös tärkeää, että järjestyssääntöjen laatimisen yhteydessä oppilaille, huoltajille ja opettajille annetaan tietoa mobiililaitteiden käytön hyödyistä ja haitoista.

Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. Opetuksen järjestäjän tulee selvittää myös huoltajien näkemyksiä. Näiden lisäksi on tärkeää osallistaa myös opettajat ja muu henkilökunta. Osallistamisen periaatteet koskevat myös mobiililaitteiden käytön suunnittelua.

Opetuksen järjestäjä voi päättää, millä tavalla opettajien, oppilaiden, koulun muun henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen toteutetaan. Osallistamisessa tulee huomioida oppilaiden ikätaso ja varmistaa, että käytetyt käsitteet ovat kaikille selviä, ymmärrettäviä, ikätasoisesti ilmaistuja ja niissä on otettu huomioon kielitietoinen lähestymistapa. Maahanmuuttotaustaisten ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Tavoitteen ymmärtäminen lisää sitoutumista yhteisten toimintatapojen noudattamiseen.

On tärkeää, että huoltajat, oppilaat ja koulun henkilökunta sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin laitteiden käytöstä koulupäivän aikana. Huoltajille on hyvä kertoa, että digitaalisuus on tärkeä osa opetusta. Oppilaiden ja huoltajien kanssa voi keskustella, että perusopetuslain 29 §:n puhelimiin ja muihin mobiililaitteisiin liittyvän sääntelyn tarkoituksena on luoda perusopetukseen työrauhaa, edistää oppimista ja oppimiseen keskittymistä, rajoittaa puhelimen oppimista häiritsevää käyttöä, edistää liikunnallista elämäntapaa ja tunneja vuorovaikutustaitojen oppimista kasvokkain sekä mahdollistaa puhelimen käyttö oppimistarkoituksessa ja terveydellisistä syistä. Käymällä huoltajien kanssa keskustelua laitteiden monipuolisesti käytöstä oppimisessa ja ottamalla huoltajat mukaan laatimaan pelisääntöjä huoltajat sitoutuvat tukemaan koulun ja opettajien toimintaa ja saavat samalla keskinäistä vahvistusta sovittujen pelisääntöjen noudattamiseksi myös kotona.

Laitteiden käytön periaatteet tulee tiedottaa, ne tulee pitää ajan tasalla ja kaikkien kouluyhteisöön kuuluvien saatavilla. Kaikkien oppilaiden, koulun henkilökunnan ja huoltajien on tärkeää tietää yhteisesti sovitut periaatteet. Periaatteet on käytävä säännöllisesti läpi, esimerkiksi jokaisen lukuvuoden alussa, vanhempainilloissa sekä käsiteltävä aina uuden oppilaan ja työntekijän kanssa. Periaatteet ja niiden soveltamiseen liittyvät ohjeet on laadittava niin, että ne ovat kaikkien, myös oppimisen tukea tarvitsevien ja opetuskieltä heikosti osaavien ymmärrettävissä. Koulussa on säännöllisesti arvioitava, onko periaatteita syytä päivittää. Päivittämistarpeen arvioinnissakin on hyvä kuunnella koulun oppilaiden, koulun henkilökunnan ja huoltajien mielipiteitä.