Tutkintojen viitekehykset

Suomen tutkintojen viitekehys kuvaa kansalliseen koulutusjärjestelmäämme kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet. Viitekehys kattaa muun muassa yleissivistävän koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen. 

Tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja.

taso 2: perusopetuksen oppimäärä sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) sekä kotoutumiskoulutus
taso 3: lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) (31.7.2022 saakka), ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) (31.7.2022 saakka), taiteen perusopetuksen laaja oppimäärä, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu vapaan sivistystyön koulutus
taso 4: lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot, rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto, rajavartijan peruskurssi ja aliupseerin perustason opintokokonaisuus
taso 5: erikoisammattitutkinnot, alipäällystötutkinto (pelastusala), lennonjohdon perustutkinto (ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteessa 31.12.2017 saakka; tutkintojen viitekehyksessä 31.7.2026 saakka) sekä aliupseerin yleistason (1 ja 2) opintokokonaisuus ja aliupseerin mestaritason opintokokonaisuus 
taso 6: alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset, joiden kohderyhmänä ovat alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, sekä kirkon erityiskoulutukset ja pastoraalitutkinto
taso 7: ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset, joiden kohderyhmänä ovat ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt, sekä ylempi pastoraalitutkinto, esiupseerikurssi, yleisesikuntaupseerikurssi, sotatalouden ja tekniikan lisäopinnot ja rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys
taso 8: yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot), yleisesikuntaupseerin tutkinto (31.7.2026 saakka), erikoiseläinlääkärin tutkinto (31.7.2026 saakka), erikoiseläinlääkärikoulutus, erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus

Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa tai osaamiskokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet. Kansalliseen viitekehykseen ei ole sijoitettu sellaisia tutkintoja ja oppimääriä, jotka ovat poistuneet tutkintojärjestelmästä ennen viitekehyksen vahvistamista v. 2017. 

Koulutuksen järjestäjät merkitsevät opiskelijalle annettavaan tutkintotodistukseen, todistukseen tai tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettuun liitteeseen tiedon siitä, mille tasolle tutkinto, oppimäärä tai muu osaamiskokonaisuus sijoittuu kansallisessa ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä.

Viitekehyksestä käytetään englanniksi nimeä Finnish National Framework for Qualifications and Other Competence Modules ja lyhennettä FiNQF.

Suomen tutkintojen viitekehys perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Suomen tutkintojen viitekehys on myös yhdenmukainen eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area (EHEA) qualifications framework) kanssa. 

Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017). 

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä päivitetään ja täydennetään muuttamalla valtioneuvoston asetuksen (120/2017) liitettä. Muutoksista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hallinnonalat ja sidosryhmät voivat esittää uusia osaamiskokonaisuuksia kansalliseen viitekehykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käsittelee esitykset vähintään kahden vuoden välein. Käsittelyyn otetaan kyseisenä vuonna maaliskuun loppuun mennessä tehdyt esitykset. Opetushallitus antaa lausunnon esityksistä ja toimittaa ne opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi esitykset ja konsultoi tarvittaessa muita hallinnonaloja ja sidosryhmiä. Luonnos asetuksen liitteen muuttamisesta lähetetään lausuntokierrokselle ennen asetuksen antamista.

Uusia osaamiskokonaisuuksia voi esittää 31.3.2027 asti. Esitykset tehdään sähköisellä lomakkeella.

Tehtyjä esityksiä arvioidaan lainsäädännössä määriteltyjen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön v. 2018 työskennelleen viitekehyksen laajentamistyöryhmän tarkentamien kriteerien perusteella. Kriteerit koskevat osaamiskokonaisuuksien osaamisperustaisuutta ja säädösperustaa, tehtävää, vakiintuneisuutta ja tunnettuutta sekä laajuutta.

Lomake osaamiskokonaisuuksien esittämiselle kansalliseen viitekehykseen (linkki on ulkoinen, avautuu uuteen ikkunaan)

recognition(a)oph.fi

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualifications Framework, EQF) on yhteinen eurooppalainen malli osaamisen kuvaamiseen, joka helpottaa eri maiden kansallisten koulutus- ja tutkintojärjestelmien keskinäistä vertailua. Viitekehyksessä on kahdeksan vaativuustasoa.

Euroopan unionin ja Cedefopin verkkosivuilla on lisää tietoa tutkintojen viitekehyksistä sekä työkaluja kansallisten tutkintojen viitekehysten vertailemiseen.

Euroopan Komissio julkaisi Europassin ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) arvioinnit keväällä 2024. EQF nähdään tarpeellisena työkaluna, joka lisää tutkintojen ja osaamisen läpinäkyvyyttä sekä erityisesti tutkintojärjestelmien tuottaman koulutuksen ymmärtämistä kansainvälisesti. 

Lisätietoa tutkintojen viitekehyksistä:  recognition(at)oph.fi