Verkkokoulukokonaisuus

Tallenteessa käsitellään oppilaiden kouluun kiinnittymistä, sen yhteyttä koulupinnaamiseen, oppituntivuorovaikutukseen ja koulun henkilökunnan hyvinvointiin. Asiantuntijana yliopistonlehtori Tuomo Virtanen Jyväskylän yliopistosta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten voit työssäsi tukea oppilaan:  

              a) toiminnallista kiinnittymistä,  

              b) tunneperäistä kiinnittymistä,  

              c) kognitiivista kiinnittymistä?  

2. Mitä huomioita olet tehnyt kouluun kiinnittymisen ja opiskelumenestyksen välisestä yhteydestä? Oletko havainnut oppilaskohtaisia tai oppilasryhmäkohtaisia eroja?  
3. Oletko kokeillut oppilaan mentorointia hyödyntäen esim. CICO-menetelmää? Minkälaisissa tilanteissa ja olosuhteissa menetelmää kannattaisi hyödyntää?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten meidän koulussamme tuetaan oppilaiden kouluun kiinnittymistä?  
5. Voisimmeko lisätä toimia, joilla tuetaan oppilaiden osallisuutta?  
6. Miten meidän koulussamme huolehditaan henkilökunnan hyvinvoinnista ja kouluun kiinnittymisestä?   

Tallenteessa käsitellään koulun toimintakulttuuria ja sen kehittämistä. Asiantuntijana opetusneuvos Tiina Luomanen Opetushallituksesta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten voit omalla toiminnallasi vaikuttaa koulusi läsnäoloa tukevan toimintakulttuurin luomisessa?  
2. Miten ja milloin koulussasi kerätään tietoa ja palautetta koulun toimintakulttuurin toimivuudesta?  
3. Mikä pienikin muutos arjessa voisi lisätä oppilaittesi mahdollisuuksia toistensa kohtaamiseen?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten koulupoissaoloihin liittyvät perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden muutokset ovat vaikuttaneet oppilaiden poissaoloihin reagoimiseen?  
5. Mitkä kolme asiaa kuvaavat mielestänne oman koulunne toimintakulttuuria? Tukevatko nämä asiat lasten ja aikuisten kouluun kiinnittymistä? Mistä asioista kannattaa pitää kiinni ja mistä voisitte luopua?  
6. Miettikää yksi konkreettinen toimintatavan muutos, joka lisää iloa arjen koulutyöhön.  

Tallenteessa psykologi, psykoterapeutti ja tutkija Malin Gren Landell Ruotsista kertoo poissaolojen taustasyistä, luokittelusta sekä niiden ennaltaehkäisystä. Malin Gren Landell on yksi INSA networkin perustajista (International Network for School Attendance). Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Saatko oppilaittesi läsnäolosta/poissaoloista helposti hyödynnettävää seurantatietoa?  
2. Miten voit pienillä eleillä systemaattisesti tukea oppilaiden läsnäoloa koulussa?  
3. Miten toimit, kun huomaat oppilaan poissaolojen lisääntyvän ja huolesi herää?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Minkälaisia poissaolojen ensimerkkejä olette havainneet ja miten olette reagoineet niihin?  
5. Mitä poissaoloilta suojaavia tekijöitä ja poissaolojen riskitekijöitä tunnistatte omassa luokassanne ja koulussanne?  
6. Miten poissaoloista saatua tietoa hyödynnetään systemaattisesti sekä koulun että koko opetuksen järjestäjän tasolla?  

Tallenteessa sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnin projektipäällikkö Eeva-Liisa Markkanen kertoo arvioinnin keskeiset tulokset koulun henkilöstön, oppilaiden sekä huoltajien näkökulmasta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten huolehdit luokan jatkuvasta ryhmäyttämisestä osana opetustasi?  
2. Kouluun paluu pitkän poissaolojakson jälkeen voi olla oppilaalle hankalaa. Miten voit omalla toiminnallasi tukea kouluun paluuta?  
3. Karvin kehittävän arvioinnin tulosten mukaan huoltajat toivovat kouluta poissaolotilanteissa joustavia käytänteitä ja konkreettista tukea. Mitä tämä voisi tarkoittaa sinun työssäsi?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Onko koulussanne selkeät kirjalliset ohjeet siitä, miten luokanopettajan tai luokaonohjaajan/-valvojan tulee toimia, kun oppilaalla on poissaoloja?  
5. Miten opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten välinen yhteistyö toimii koulussanne?  
6. Miten koulun nuorisotyöntekijöiden, kouluvalmentajien ja muun opetukseen sitomattoman henkilöstön välinen yhteistyö on organisoitu ja onko tässä kehitettävää?  

Tallenteessa pääset tutustumaan tutkimukseen, joka tarjoaa useita näkökulmia siihen mistä opettajan ja oppilaan välisissä suhteissa on kyse sekä ihmissuhdeosaamisesta ja miten sitä voi kehittää. Luennoitsijana toimii tutkija ja kasvatustieteen lehtori Annika Wiklund-Engblom Uumajan yliopistolta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi   

1. Muistele omaa kouluaikaasi ja opettajaa, joka vaikutti sinuun positiivisesti. Millaisia tunteita se herätti? Mikä teki suhteesta positiivisen? Miten tämä suhde on vaikuttanut sinuun ihmisenä ja opettajana?  
2. Mieti henkilöä tai tilannetta, joka edusti negatiivista suhdetta opettajaan kouluaikanasi. Millaisia tunteita se herätti? Mikä teki suhteesta negatiivisen? Miten tämä suhde on vaikuttanut sinuun ihmisenä ja opettajana?  
3. Miten toimit opettajana luodaksesi psykologista turvallisuutta luokkahuoneessa?  

Keskustelkaa yhdessä:  

4. Tulisiko opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä suhdeosaamista kehittää? Miten kehittämistä voitaisiin mielestänne tukea?  
5. Keskustelkaa käsitteestä ”huolenpito luokkahuoneessa”. Mitä se teille tarkoittaa ja miten se näkyy omassa työssänne?  
6. Miten toimitte opettajana luodaksenne psykologista turvallisuutta digitaalisia laitteita hyödyntävässä opetustilanteessa? 

Kodeilla ja kotien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tärkeä merkitys kouluun kiinnittymisessä ja kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa. Tallenne antaa työkaluja kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempaintoimintaan koulupoissaolojen ennaltaehkäisemisessä ja niihin puuttumisessa. Asiantuntijana erityisasiantuntija Tuija Metso Suomen Vanhempainliitosta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten tuet huoltajien ja koulun välistä vuorovaikutusta osana omaa työtäsi?  
2. Hyödynnätkö oppilaille annettavia positiivisia ja negatiivisia tuntimerkintöjä rakentavasti ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä tukien?  
3. Keneltä saat tukea haastavissa tilanteissa toimimiseen?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten vanhemmat/huoltajat ja vanhempainyhdistys ovat mukana rakentamassa turvallista ja hyvinvoivaa kouluyhteisöä? Onko tässä kehitettävää/muutettavaa?  
5. Miten läsnäolon merkitystä ja toimintamallia käsitellään osana kodin ja koulun yhteistyötä?  
6. Onko huoltajille annettu selkeät toimintaohjeet siitä, miten erilaisissa poissaolotilanteissa tulee toimia?  

Tallenteessa opetusneuvos Petri Niemi Opetushallituksesta nostaa esiin kouluun kiinnittymisen ja poissaolot oppilaanohjauksen näkökulmasta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten toimit, jos epäilet oppilaasi tarvitsevan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta?  
2. Miten itse osallistut oppilaiden ohjaustyöhön?  
3. Miten osallistut työssäsi yhteistyöhön työelämäverkostojen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten runsaat poissaolot vaikuttavat oppilaan saamaan ohjaukseen?  
5. Miten oppilasta autetaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään niitä?  
6. Miten ohjaustyötä johdetaan ja koordinoidaan koulussanne?  

Tallenteessa filosofian tohtori, neuropsykologi ja psykoterapeutti Åse Fagerlund kertoo mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat, miksi ne ovat tärkeitä oppimiselle ja miten niitä voidaan vahvistaa. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Pohdi omia tunne- ja vuorovaikutustaitojasi. Mitkä ovat mielestäsi omat vahvuutesi ja kehittämiskohteesi?  
2. Mitä ajattelet tunne- ja vuorovaikutustaitojen yhteydestä koulupoissaoloihin?  
3. Tuleeko koulun tukea oppilaiden hyvinvointia? Miksi?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten koulu voi vahvistaa oppilaiden hyvinvointia?  
5. Onko koulussanne käytössä menetelmä/ohjelma/toimintatapa, jolla vahvistetaan oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja? Mikä siinä on toimivaa ja voisiko jotain vielä kehittää?  
6. Miten joidenkin oppilaiden puutteet tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisessa näkyvät työssänne ja minkälaisia toimintatapoja olette kehittäneet tilanteen parantamiseksi?  

Tallenteessa psykologi ja tutkija Katarina Alanko nostaa esille miksi on tärkeää varhain kartoittaa poissaolojen taustasyitä, jotta puuttuisimme poissaoloihin oikeilla toimilla, sekä esittelee erilaisia työkaluja taustasyiden kartoittamiseen. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Palauta mieleesi paljon koulusta poissaolleen oppilaan tilanne. Miten toimit tuolloin selvittääksesi poissaolojen taustasyitä?  
2. Minkälaisia pitkittyneiden poissaolojen syitä olet kohdannut? Olisiko poissaolojen lisääntymiseen voinut vaikuttaa koulun keinoin?  
3. Oletko hyödyntänyt strukturoituja poissaolojen taustasyiden kartoituksia (esim. SRAS-R, ISAP tai SNACK)? Voit tutustua kartoituksiin täällä (linkki on ulkoinen, avautuu uuteen ikkunaan).

Keskustelkaa yhdessä  

4. Ovatko poissaolojen taustasyiden selvittämisen käytännöt selkeät ja yhdenmukaiset?  
5. Mitä tietoja on käytössänne poissaolojen taustasyiden selvittämisessä?  
6. Miten erilaiset poissaolojen syyt vaikuttavat koulussanne suunniteltaviin ja toteutettaviin toimenpiteisiin?  

Tallenteessa Valterin ohjaava opettaja Tiina Pilbacka-Rönkä kertoo miten pedagogiikka voi olla apuna koululäsnäolon lisäämisessä ja poissaolojen vähentämisessä. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi  

1. Miten toimit, kun huomaat, että oppilas on poissaolojen vuoksi jäänyt jälkeen opinnoissaan?  
2. Minkälaisia keinoja sinulla on räätälöidä opetusta ja opetusjärjestelyitä, jotta voit tukea paljon poissaolevaa oppilasta etenemään opinnoissaan?  
3. Millaisilla tavoilla ja kuinka säännöllisesti ylläpidät yhteyttä oppilaaseen, silloin kun hän on pitkään/usein pois koulusta? Nimetäänkö oppilaalle ”vastuuaikuinen”, kun hän on pidempään pois koulusta?  

Keskustelkaa yhdessä  

4. Miten työnjako, rakenteet ja käytänteet on järjestetty koulussanne opetuksen joustojen toteuttamiseksi?  
5. Miten pitempään koulusta poissaolleen oppilaan kouluun palaamista tuetaan meidän koulussamme?  
6. Onko koulussamme yhteiset linjaukset ja toimintatavat paljon koulusta poissaolevan oppilaan arviointiin liittyen?  

Tallenteessa aluekoordinaattori Teea Laiho kertoo tiedolla johtamisesta poissaoloihin liittyen. Hän avaa meille poissaololuokituksia ja niiden käyttöä tarkemmin. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Pohdi

1. Valmistautuessasi olemaan yhteydessä huoltajiin poissaoloihin liittyen, oletko tarkastellut oppimista ja hyvinvointia laajasti – muitakin asioita kuin poissaolot? Tarvitaanko tukea oppimiseen tai kaverisuhteisiin? Miltä arvosanakehitys vaikuttaa?
2. Oletko tarkastellut luokkaasi hyvinvoinnin, oppimisen ja poissaolojen suhteen kokonaisuutena? Kertooko data jotakin poikkeamia esim. ajanjaksoissa? 

Keskustelkaa yhdessä

3. Mitä hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvää tietoa keräätte suunnitelmallisesti koulu- ja luokkatasoisesti poissaolotietojen lisäksi?
4. Onko käytössänne jokin konkreettinen väline (esim. valmentavan johtamisen GROW ja SMART), jolla voitte luoda yhteisen tilannearvion koulun vahvuuksista ja kehittämiskohteista eri tietolähteisiin perustuen?
5. Voisitteko hyödyntää esim. kouluterveyskyselyn indikaattoreita myös oman koulun tiedonkeruissa, jolloin kertyisi laadukasta dataa pitkäjänteisesti?