Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki lukiokoulutuksessa

Oppivelvollisuus ei koske tilapäisen suojelun turvin Suomessa olevia oppivelvollisuusikäisiä ukrainalaisia, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa. Näin ollen heillä ei ole oikeutta niihin maksuttomiin materiaaleihin, välineisiin ja etuuksiin, joihin oppivelvolliset ovat oikeutettuja. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan tarjota opiskelijan opiskelukäyttöön maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet (esim. tietokoneen).

Tilapäisen suojelun piirissä olevilla lukio-opiskelijoilla on lukiolain mukaisen opetuksen lisäksi oikeus ohjaukseen sekä tukitoimiin heti tuen tarpeen ilmetessä samoilla perusteilla, kuin muillakin opiskelijoilla. Kaikilla lukion opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin. Opiskeluterveydenhuolto sekä psykologi- ja kuraattoripalelut tarjoavat jokaiselle opiskelijalle heidän tarpeidensa mukaista yksilöllistä tukea.

Kun nuorella on kotikunta, alle 18–vuotiaat nuoret ovat oppivelvollisia. Kotikuntaoikeuden saaneita oppivelvollisuusikäisiä lukiokoulutukseen hakeutuvia koskevat samat oikeudet ja etuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen kuin Suomen kansalaisiakin. Lukiokoulutus järjestetään sitä koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 

Koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitukseen ei vaikuta opiskelijoiden kansalaisuus eikä opiskelijoiden kotikunta tai se, että opiskelijoilla ei ole kotikuntaa Suomessa.  

Keväästä 2023 lähtien lukioihin voi hakeutua tilapäistä suojelua saavien lisäksi Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia, joilla on kotikunta. 

Lukiokoulutuksen järjestäjien on hyvä seurata maahan saapuneiden tilannetta ja ennakoida opetuksen tarjontamahdollisuuksia. On tärkeää, että Suomeen saapuville nuorille tarjotaan nopeasti opiskelumahdollisuus. Lukio tarjoaa turvalliset, osallisuutta vahvistavat rakenteet ja jatkuvuuden tunnetta arkeen.

Lähtökohtana järjestelyissä on lähiopetukseen osallistuminen ja lukioyhteisöön kuuluminen.

Opetus toteutetaan olosuhteet ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottaen joustavasti lainsäädännön puitteissa. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voidaan etenkin opintojen alkuvaiheessa sisällyttää sellaisia opintojaksoja, joiden aloittaminen kesken lukuvuoden on muualta Suomeen tulevalle helpommin mahdollista. Perinteisesti tällaisia aineita ovat olleet esimerkiksi taito- ja taideaineet, kielet ja matematiikka. Osa lukio-opetuksesta voidaan antaa myös muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi. 

Muut kuin oppivelvolliset voivat suorittaa myös yksittäisten oppiaineiden opintoja eli aineopintoja koko oppimäärän suorittamisen sijaan.

Ukrainan opetusministeriön tarjoaa Ukrainan opetussuunnitelman mukaisia opintoja etäopetuksena. Etäopetusta on tarjolla sekä reaaliaikaisesti että tallenteina. Suomessa olevat ukrainalaiset nuoret voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta. On kuitenkin huomattava, että oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuutta ei ole mahdollista suorittaa ulkomaisen oppilaitoksen etä- tai verkko-opintoina. Oppivelvollisen mahdollinen etäopiskelu Ukrainaan on toteutettavissa omalla ajalla.  Suomalainen lukio tai sen henkilöstö ei vastaa Ukrainan opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antamisesta eikä opintojen sisällöstä tai etenemisestä.

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. 

Koulutuksen järjestäjän on hyvä ennakoida sitä, että osa opiskelijoista voi jäädä Suomeen pitemmäksi aikaa, jopa pysyvästi. Siksi S2-opetuksen järjestelyt ja muu opetuksen tuki on tarpeen suunnitella, ja kehittää kielitietoista näkökulmaa opetukseen ja koulun toimintakulttuuriin.  

S2-opetuksen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada omakielistä tukea muiden oppiaineiden opiskeluun. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, jos koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota ukrainankielistä opetusta eri oppiaineissa.

Valtionavustusta S2- oppimäärän mukaiseen opetukseen sekä muun opetuksen tukeen voidaan myöntää enintään kuuden vuoden ajalta opetukseen osallistumisen aloittamisesta (Opetusministeriön määräys 2009/1777).

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän opiskelijan laskennallista ryhmää kohti. Jos opiskelijoita on koulutuksen järjestäjällä kaikkiaan vähemmän kuin neljä, voi ryhmän koko olla myös vähintään kaksi opiskelijaa. 

Avustusta S2-opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen voidaan myöntää enintään 86 % hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista. Opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa. 

Suomen perustuslain 17 §:n mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oman äidinkielen riittävä hallinta tukee vuorovaikutusta omassa kieliyhteisössä ja oman äidinkielen säilyttäminen ja edelleen kehittäminen auttavat myös suomen/ruotsin kielen oppimisessa. Oma äidinkieli sekä suomen/ruotsin oppiminen toisena kielenä rakentavat pohjaa nuorten toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle. 

Oman äidinkielen opetusta voidaan tarjota, jos koulutuksen järjestäjällä on ukrainankielisiä opiskelijoita vähintään neljä. Avustusta voidaan myöntää enintään kahdesta tunnista viikossa jokaista neljän opiskelijan laskennallista ryhmää kohti opiskelijan lukio-opiskelun ajan.

Avustusta oman äidinkielen opetukseen voidaan myöntää enintään 86 % hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista. Opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa. 
 

Opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltoon nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko lukioyhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Lukion hyvinvointityötä koordinoi oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä.  Kun sotaa pakeneva opiskelija saapuu oppilaitokseen, toimintavavoista on tärkeää sopia yhdessä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen kesken. Kaikkien aikuisten tulee huolehtia, että myös uudet opiskelijat löytävät paikkansa yhteisössä. 

Jokaisella lukion opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.  Osa sotaa paenneista nuorista tarvitsee hyvinvointiinsa henkilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Opiskeluhuoltopalvelujen (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto) järjestämisestä opiskelijoille vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn opiskelijan suostumuksella. Aina oppilaitoksen opiskeluhuoltopalvelut eivät ole esimerkiksi traumatisoituneelle nuorelle riittävä apu ja silloin hänet ohjataan ulkopuolisen tuen kuten erikoissairaanhoidon piiriin. Myös lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä nuorta koskevassa asiassa ja jos huoli on akuutti, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita. 

Lukioiden yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt ovat vertaistuen muotoja, joita myös uusien tulijoiden kannattaa hyödyntää. Koska nuorten on hyvä liittyä mahdollisimman nopeasti osaksi lukioyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja täytyy tukea tietoisesti. 

Opiskeluhuolto on yksi koulutusjärjestelmämme erityispiirteistä ja uusi asia Suomeen saapuville lukiolaisille. Siksi opiskelijan oikeuksista ja käytettävissä olevista palveluista sekä yhteisöllisestä työstä tulee antaa tietoa niin opiskelijoille kuin huoltajille. 

Yliopistolain 37 §:n mukaan pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakoululain 25 §:ssä säädetään vastaavasti kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin. Tämän perusteella opiskelija voi Suomessa hakea tutkintoon johtavaan koulutukseen yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, jos hän on Ukrainassa suorittanut koulutuksen, joka oikeuttaa hakeutumaan vastaaviin korkeakouluopintoihin Ukrainassa. Ukrainalaisella todistuksella voi hakeutua korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin riippumatta siitä, onko opinnot suoritettu kotimaassa ennen Suomeen tuloa vai etäopintoina Suomeen tulon jälkeen.

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät opiskelijavalintojen kriteereistä ja esimerkiksi valintakokeen järjestämisestä.

Oppivelvollisuuslain 2 §:n 1 momentin mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lapsi katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Ukrainalaiset, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, eivät ole oppivelvollisia. Oppivelvollisuuslain 2 §:n 4 momentin mukaan oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen. Ukrainalainen, joka on alle 18-vuotias, mutta on ennen Suomeen tuloa suorittanut ylioppilastutkintoa tai ammatillista tutkintoa vastaavan koulutuksen kotimaassaan, ei ole enää oppivelvollinen Suomessa.

Lisätietoa muiden viranomaisten sivuilta

Lisätietoa opiskelumahdollisuuksista Suomessa 

Tietoa lukion opintoihin hakeutumisesta Suomessa löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.  

Linkit Ukrainan etäopetussivuille

13.10.2023 Päivitetty teksteihin tieto korkeakouluopintoihin hakeutumisesta

9.1.2023 Päivitetty tietoa siitä, miten nuoren kotikunnan saaminen vaikuttaa lukiokoulutukseen.

31.5.2022 täsmennetty kohtaa lukion opiskelijaksi ottamisesta sekä lisätty linkki UKK-vastaukseen